Viime viikolla julkaistu EU:n metsästrategia oli ennakkotietoja ja vuodettuja papereita parempi, kertoo lauantaina Liimattalan Riihikahvilassa vieraillut Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen.
Elsi Kataisen (kesk) mukaan räikeimmät esitykset avohakkuukiellosta ja EU-maiden yhteisistä metsänhoitosuunnitelmista saatiin torpattua.
– Näissä asioissa EU:lla ei yksinkertaisesti ole toimivaltaa. Kiittäminen käy suomalaisten aktiivista vaikuttamista eri tasoilla, Katainen kertoo.
Hän muistuttaa, ettei ole tavatonta, että Brysselissä valmisteilla olevia esityksiä vuodetaan julkisuuteen.
– Tällä tavalla komission virkakoneisto saa testattua kuinka jäsenmaat ja eri toimijat reagoivat uusiin aloitteisiin. Nyt komissio kuitenkin testasi rajojaan esityksellä, joka nakersi suomalaisten luottamusta unioniin.
Suomi on pieni, mutta EU-myönteinen kansakunta.
– Metsäisenä maana turvaudumme kansallisomaisuutemme ja suhtaudumme siihen vakavasti – viljellen ja varjellen. Komission rajoja koettelevat luonnokset nakertavat luottamusta, koska metsäpolitiikan käytänteiden lisäksi komissio pyrki laajentamaan omaa toimivaltaansa jäsenmaiden tontille, perussopimusten vastaisesti. Brysselissä voi olla vaikea ymmärtää, että metsäkysymys on meille herkkä, sillä se koskettaa välillisesti tai suoraan lähes jokaista suomalaista. Sektori kattaa viennistämme viidenneksen, ja metsänomistajia suomessa on yli 660 000.
Kataisen mukaan myös itse EU:n metsästrategiaan jäi parannettavaa.
– Sen ei pidä linjata yksityiskohtaisesti metsämääritelmistä tai metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä, sillä nämä kuuluvat tutkimukseen ja tietoon pohjautuen jäsenmaiden tehtäväksi. Avohakkuita ei ennakkotiedoista poiketen kielletä, mutta komissio kuitenkin vaatii perustelut niiden käyttöön.
Viime viikolla julkaistiin myös EU:n massiivinen ilmastopaketti, joka osaltaan vaikuttaa metsiin.
– Paketin biomassan kestävyyskriteerien avaaminen tapahtuu aivan turhan äkkiä, sillä edellisiä kriteerejä vasta toimeenpannaan jäsenmaissa. Metsien ja maankäytön hiilinielujen laskentaa ohjaava lainsäädäntö LULUCF sen sijaan on menossa suomalaisittain reilumpaan suuntaan. Enää hiilinieluja ei tarkastella menneisyyden vertailukuihin nojaten, vaan suomen toivomalla tavalla laskenta perustuu todellisiin nieluihin. Tällä tavalla kotimaisen kestävän metsänhoidon tulokset tunnustetaan, Katainen lausuu kirjoituksessaan ja jaktaa:
– Suomen intressi on metsiensä, pohjoisen sijaintinsa sekä pitkien välimatkojensa vuoksi kokoaan suurempi ilmastoasioissa. Komission strategia on vasta linjaus, jonka pohjalta lakiehdotusten työstäminen parlamentissa alkaa. Todellisia vaikuttamisen paikkoja on edessäpäin kosolti.
Esityshän oli positiivinen Suomen kannalta. Miksi Katainen nakertaa suomalaisten luottamusta EU Komissioon?