Keski-Suomessa maanteiden viheralueita hoidetaan kesäkaudella mm. niittämällä ja raivaamalla teiden varsia. Työt ovat paikoitellen jo käynnistyneet taajamissa sijaitsevien alueiden niitoilla. Viheralueiden hoitotyöt tehdään maanteiden hoitourakoissa.
Tienvarsien niitoilla ja raivauksilla edistetään liikenneturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteillä pyritään pitämään näkemät esteettöminä kasvillisuudesta ja samalla estetään vesakoitumista liian lähelle tien reunoja.
– Esteetön näkyvyys korostuu etenkin kaarteissa sekä liittymien kohdilla. Niitoilla ja raivauksilla ehkäistään myös eläinonnettomuuksia antamalla kuljettajille lisää reagointiaikaa, kertoo Keski-Suomen ELY-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.
Puutavaran varastoinnissa teiden varsille tulisi huomioida kesän niitto- ja raivaustyöt. Puut tulee pinota ohjeiden mukaisesti siten, etteivät ne ole töiden esteenä.
Niitettäessä luonto kiittää
Teiden varsille muodostuneiden niitty- ja ketokasvien elinympäristöjen monimuotoisuudelle ja sinne kuulumattomien vieraslajien poistolle niittotöillä on suuri merkitys. Viime kesänä tuli voimaan vieraslajeja koskeva valtioneuvoston asetus, joka edellyttää haitallisten kasvien, kuten kurtturuusun ja komealupiinin torjuntaa.
Yleisin ja laajimmalle tienvarsilla levinnyt vieraslaji on komealupiini, jonka torjuntamenetelmiä on Väylävirastossa selvitetty. Keskeisimpänä on katsottu estää lupiinin leviämistä uusille kasvupaikoille siemenistä. Tästä syystä kukkivia lupiineja ei säästetä niitoissa. Vaaralliset jättiputket hävitetään erikseen aina tavattaessa.
– Haitallisten vieraslajien hävittäminen tienvarsilta ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin. Tältä osin tulee aina olla yhteydessä Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa hävittämisen edellytyksistä, teroittaa Partanen.
Isot tiet ja taajamamaiset osuudet niitetään useammin
Valta- ja kantateiden tienvarret niitetään pääsääntöisesti kahteen kertaan. Ensimmäinen niitto tapahtuu kesäkuun puolenvälin jälkeen, jolloin niitto ulottuu vain kahden metrin etäisyydelle tien reunasta. Toiseen kertaan nämä kohteet niitetään ennen elokuun loppua, jolloin niitto ulottuu 4 – 6 metrin päähän tien reunasta. Muiden teiden varsien niitto ajoittuu pääosin loppukesälle ja niittoleveys on kaksi metriä. Taajamamaisilla maantieosuuksilla niitot tehdään 3 – 4 kertaa ja ensimmäisten niittojen ajankohdat määräytyvät kesän edistymisen mukaan.
– Vaikka kukat kaunistuttavat monin paikoin tienvarsia, ei niittoja voida myöhentää liikenneturvallisuuden ja kustannusten takia. Niittotöiden kustannukset kohoaisivat, mikäli kaikki niitot tehtäisiin lyhyemmällä aikavälillä ja niitot vaatisivat huomattavasti suuremman määrän niittokalustoa, toteaa Partanen.
Tienvarsivesakoita raivataan koneellisesti kesäkuun puolenvälin ja syyskuun lopun välisenä aikana. Raivausleveydet ovat pääteillä 10 – 12 metriä ja muilla teillä 6 metriä. Vesakko raivataan pääsääntöisesti joka kolmas vuosi. Hirvivaara-alueilta vesakot raivataan joka toinen vuosi. Maanteiden liittymissä vesakkoa raivataan näkemäalueilta aina tarvittaessa. Yksityisten teiden liittymänäkemistä maantielle vastaa niitto- ja vesakonraivaustöiden osalta liittyvän tien pitäjä eli tiekunta tai yksittäinen kiinteistö.
Työ- ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tienkäyttäjien on syytä varautua kesäaikana tiellä liikkuviin työkoneisiin ja noudattaa työkohteille asetettuja nopeusrajoituksia.
