Kuntauudistuksen toteuttamiseen on löytymässä kompromissi, joka tyydyttää myös vanhoja peruskuntia haikailevan keskustaväen. Hallituksen ensi viikolla julkaistavan ehdotuksen mukaan tulevaisuuden Suomessa kunnat jaetaan hankalimmilla alueilla 1900-luvun taitteen kuntarajojen mukaan.
ÄKS sai haltuunsa aluehallintovaliokunnan laatiman, suurruhtinaskunnan aikaiseen kuntakarttaan perustuvan luonnoksen (yllä). Kuten kuva kertoo, tietäisi ehdotus nykyisen Äänekosken hajoamista. Kaupungin merkittävimmät taajamat eli Äänekosken keskustaajama ja Suolahti palaisivat Laukaan syliin. Suurin osa nelostien länsipuolista Äänekoskea kuuluisi sen sijaan jatkossa Saarijärveen.
Nykyinen Äänekoski syntyi nimenomaan Laukaasta ja Saarijärvestä lohkottuna vuonna 1911. Viimevuotista Äänekosken satavuotisjuhlaa voitaneen siis kutsua kaupungin joutsenlauluksi.
Jo pitkään eduskunnan aluehallintovaliokunnassa vireillä ollut ajatus sai Äänekosken osalta uutta pontta, kun kaupungin talouden vakava tilanne tuli esille.
– Koko Keski-Suomelle olisi parempi, jos nykyisen Äänekosken ydinalue saataisiin osaksi Laukaata. Näin Jyväskylän pohjoispuolelle syntyvästä uudesta kunnasta tulisi elinkeinorakenteeltaan monipuolisempi ja samalla huomattavasti vetovoimaisempi, perustelee suunnitelmaa ÄKSälle kuntaministeri Henna Virkkusen lähipiiriin kuuluva virkamies.
– Vanhassa vara parempi. Hietamalaisille ja parantalalaisille kulttuuripitäjä Saarijärvi on samalla selvästi luonnollisempi suunta.
Suunnitelman ytimessä on nimenomaan niin sanotun Vanhan Äänekosken (1911-32) jakaminen. Samalla se tarkoittaa uutta suuntaa Sumiaisille ja Konginkankaalle. Erityisesti Konginkankaalla ollaan erityisen pettyneitä Äänekosken rooliin verenimijänä. Konginkangas liitettäneen yhteen Viitasaaren kanssa.
Sumiaisten kohtalo on tässä yhteydessä täysin avoin.
– Vanha Rautalammen emäpitäjä on yksi mahdollinen suunta Sumiaisille, virkamies arvioi.
