Tulevaisuutalo jäi menneisyyteen eikä Äänekoskesta tullutkaan maailmanluokan biotalouskeskittymää (vielä). Alla olevaan juttuun on korjattu 12.3. ilmestyneessä ÄKSässä olleisiin euromääriin.
Lisäävätkö elinvoimahankkeet elinvoimaa ja työllisyyttä vai vievätkö ne vain veronmaksajien rahaa hyödyttömiin selvityksiin? Selvitimme asiaa ja selvisi, että kaupungin kehitysyhtiössä ja elinvoimayksikössä on pyöritetty hankkeita lähes puolella miljoonalla eurolla ilman minkäänlaista tulosta.
Hankerahat ovat veronmaksajien pussista, eli ilmaisesta rahasta ei ole kyse. Hankkeita tulee ja menee, moni on niistä kuntalaisen, maksajan, näkökulmasta katsottuna kuin ohutta yläpilveä: tuskin näkyvää tai missään tuntuvaa.
ÄKS kysyi elinvoimajohtaja Sari Åkerlundilta useaan otteeseen Biokiertotalouden Tulevaisuustalon tulevaisuudesta. Kiinnostaa, onko näyttävästi yleisölle ja medialle lanseerattu hanke jäänyt menneisyyteen vai mikä on sen tilanne. Emme saaneet vastauksia 10.10.2024, 22.10.2024 ja 23.1.2025 lähettämiimme kysymyksiin. Pistimme kysymykset 13.2. vielä kirjaamon kautta, sillä julkishallinnossa olevan viranhaltijan on vastattava kysymyksiin, tai ainakin perusteltava miksi ei vastaa. Saimme vastaukset 28. helmikuuta, mutta ikävä kyllä jokunen vastaus jäi puuttumaan. Lähetimme vielä yhden lisäkykysymyksen liittyen Plänet B -hankkeeseen, mutta siihen emme vastausta saaneet.
Jutun julkaisun jälkeen Sari Åkerlund ottaa yhteyttä sähköpostitse, ja toivoo oikaisua juttuun muutaman rahasumman osalta. Summat on pyynnöstä korjattu alla olevaan juttuun.
– 23.1.2025 tietopyyntö on toimitettu kirjaamosta hallintojohtaja Aleksi Heikkilälle ja hän on vastannut toimittajalle, Åkerlund korjaa ja lisää, että nämä hankkeet ovat tuoneet kaupungille tietoa, yhteistyöverkostoja, elinvoimaa, uusia mahdollisuuksia ja myös työpaikkoja, vastaa Åkerlund 14.3. – kaksi päivää jutun julkaisun jälkeen.
Tutkailimme viime vuosien Kehitys Oy:n ja kaupungin elinvoimayksikön hallinnoimia hankkeita. Osa hankkeista ovat onnistuneet mutta iso osa on vienyt paljon aikaa ja energiaa ollen sellaisia, joista ei ole ollut suoranaista tai välitöntä hyötyä kaupungin elinkeinoelämälle tai muutenkaan kaupungille.
Selvisi, kuinka vuosina 2017 – 2022 on käytetty puoli miljoonaa euroa yhteiskunnan rahaa hankkeisiin, jotka eivät ole tuoneet kaupungille yhtään työpaikkaa tai juuri muutakaan hyötyä, oikeastaan vain nipun papereita ja selvityksiä. Tästä rahasta ovat äänekoskelaiset veronmaksajat ovat maksaneet 161 195 euroa omavastuiden muodossa. Jos tähän lisätään elinvoimayksikön palkkakustannuksia, päivärahoja ja matkakuluja niin summa on huomattavampi.
Tulevaisuustalon visiot lanseerattiin näyttävästi Äänekosken lukiolla 10.5.2022 järjestetyssä tilaisuudessa, jonne mukaan oli median lisäksi kutsuttu kuntapäättäjiä sekä yrittäjiä. Tilaisuuden jälkeen ei ole kuulunut hiiskahdustakaan, eli on syytä kysyä, missä nyt mennään – vai jäikö Tulevaisuustalo menneisyyteen. Tulevaisuustalohankkeeseen rahoituksesta 60 000 euroa tuli Keski-Suomen Liitolta ja 30 000 Äänekosken veronmaksajilta. Tulevaisuustalon budjetiksi kerrottiin 6 miljoonaa euroa.
Tulevaisuustalon suunnitelmat aiheuttivat runsaasti keskustelua somessa ja keskustelupalstoilla., sillä se esiteltiin siten, kuin se olisi jo rakentamista vaille valmis. Onkin ollut syytä kysyä, onko hanke nytkähtänyt eteenpäin vai ovatko piirustukset pistetty ö-mappiin?
– Tarve ja mahdollisuus talolle on varmasti edelleen olemassa, jos niin halutaan, vastaa Åkerlund sähköpostilla.
Screenshot Tulevaisuustalolle kaavaillusta sijainnista.
Äänekosken Kehitys Oy:n sivuilla kerrotaan yhä, kuinka ”Biokiertotalouden Tulevaisuustalo on tieteen, taiteen ja oppimisen ympäristö. Tavoitteena tulevaisuustalolla on tarjota elämyksiä ja oivaltamista niin kansalaisille kuin teollisuuden asiakkaille ja sidosryhmille. Tulevaisuustalon on tarkoitus tarjota bio- ja kiertotalouspohjaisia elämyksiä virtuaalisesti ja fyysisesti näyttelyiden muodossa. Samalla tulevaisuustalo toimisi yritysten työskentely- ja seminaaritilana sekä oppimis- ja demonstraatioalustana.”
Esityksestä lukiolla vastasi Sari Åkerlund. Hän kertoi, kuinka Hanke linkittyy Plänet B – hankkeessa kehitettyihin konsepteihin Äänekosken alueen ja Keski-Suomen vetovoiman, kilpailukyvyn, näkyvyyden ja toipumisen edistämiseksi.
– Olemme olleet kiinnostuneet Tulevaisuustaloideasta jo ennen hankkeen syntymistä. Tarinan osat alkoivat hahmottumaan pikkuhiljaa jo vuonna 2016. Koordinointihankkeessa visualisoitiin Biokiertotalouden tulevaisuustalo -konsepti, jotta sitä voidaan esitellä mahdollisille yhteistyökumppaneille toimijoiden mukaan saamiseksi ja tulevaisuustalon toimintojen kartoittamiseksi, kertoi Sari Åkerlund Äänekosken Kehitys Oy:stä toukokuussa 2022.
Elinvoimajohtaja Åkerlund sanoo, että kysymykset ovat merkityksettömiä tässä hetkessä, koska asia ei ole etenemässä. Olisko kuitenkin syytä päivittää Kehitysyhtiön sivuille tämä, sillä ken sivuja käy lukemassa, jää asia ilmaan roikkumaan, sillä klikkaamalla Äänekosken Kehitysyhtiö Oy:n sivulla ajankohtaista -palkkia, tulee Tulevaisuutalo ensimmäisenä infomaationa eteen.
– 9.11.2023 strategiaryhmässä on linjattu, että tämä Tulevaisuustalon edistäminen poistetaan toimeenpanolistalta kokonaan valtuuston linjauksen mukaisesti. Jos kaupunki ei halua olla asiaa edistämässä omalta osaltaan, niin silloin tämän eteen ei tehdä luonnollisestikaan kaupungin organisaatiossa töitä. Ehkä asiaan palataan joskus, jos asia herättää uudelleen kiinnostusta, Åkerlund kertoo ja jatkaa:
– Oikea konkreettinen sisältö ja tarve on tietenkin jatkotyö tuolle hankkeessa toteutetulle visiolle ja alustavalle tunnustelulle. Strategiaryhmä vieraili 12.1.2023 Alavudella tutustumassa kaupunkikehitysprojektiin. Siellä kehittäjäkumppani edisti suunnittelua ja kiinteistökehitystä samanlaisella sapluunalla mitä tämä meidän hankkeen edistäminen olisi vaatinut eteenpäinviemiseksi, muun muassa kumppanihaku, kiinteistösijoittajahaku, rakennuttaminen ja niin edelleen, jos näin olisi linjattu. Sijaintia ja tarkempaa toiminnallisuutta on puntaroitava silloin uudelleen. Hankkeessa saatiin hieno visio talosta ja sen alustavista toiminnallisuuksista sekä löydettiin kiinnostuneet kiinteistökehittäjäkumppanit asian edistämiseksi eli hankkeessa tehtiin se mikä oli tavoitteenakin, Åkerlund päättää.
Hanke käynnistettiin syksyllä 2021 ja sen aikana kontaktoitiin noin 70 henkilöä. Kysyimme, ovatko yhteistyökumppanit jo odottaneet tulevaisuustalon valmistumista tai kyselleet kuinka hanke etenee?
Tähän emme saaneet vastausta.
Hankkeessa tehtiin ostopalveluna tulevaisuustalon toiminnallisuuksien kartoitus ja viitesuunnitelmapiirros, tuotettiin markkinointimateriaali ja virtuaalinen malli sekä moniaistillinen virtuaalinen ympäristö. Hankkeessa haettiin markkinointimateriaalia hyödyntäen kumppaneita kiinteistöön sekä järjestettiin työpajoja toimijoiden kartoittamiseksi. Samalla työpajoissa tarkennettiin kokonaiskuvaa tulevaisuustalon toiminnoista.
Vastausta vaille jäimme, kun kysimme, ovatko työpajoihin osallistuneet olleet viimeisen kahden vuoden aikana yhteyksissä.
Hankkeeseen sisältyi myös benchmarking-vierailut Oodiin, Green Interior Hubiin, Heurekaan sekä Punkaharjulla sijaitsvaan metsämuseo Lustoon ja XAMKin Savonlinnan kampuksen Kuitulaboratorioon sekä massiivipuu ja hybridirakentamisen rakenteilla olevaan laboratorioon. Keitä vierailuihin osallistui Äänekoskelta, tähänkään ei vastausta saatu.
Hanke toteutettiin kilpailutuksen kautta ostopalveluina UKI Arkkitehdeillä ja Weladolla.
Tulevaisuustaloa haaveiltiin taidemuseon puistoon. Toteutuessaan talon sisältä olisi löytynyt muun muassa näyttely- ja seminaaritila, testiympäristöt, opetustilat sekä tapahtuma- ja taidepihat.
Kyseinen tontti on Metsä Groupin. Kysyttiinkö kaupungin kaavoitus-osastolta mielipidettä sijainnista – ei vastausta tähänkään.
Pentti Salminen esitti 10.5.2022 kysymyksen Äänekosken Kehitys Oy:lle ÄKSän verkossa, mutta siihenkään ei vastausta tullut. Kysytään uudestaan:
On helppo löytää arkkitehtitoimistot piirtämään rakennelmia. Mutta miten aiotaan löytää käytännön toimijat, jotka tuottavat mainitut sekä kansallisesti että kansainväisestikin laajat vaikutukset ja millä resursseilla?
Vuonna 2020 päättyi elinvoimayksikössä näkyvästi tehty Plänet B -hanke, jonka tavoitteena oli luoda ”Äänekoskesta maailman merkittävin biotalouden keskittymä” ja ”sitouttaa Äänekosken kymmenen biotalousalan avainyritykset biotalouskeskittymän rakentamiseen”. Tätä ennen oli käynnissä Plänet B, biotalousekosysteemi, jossa hanke päätyi vuonna 2018. Kaupungin omavastuu oli näissä hankkeissa 82 159 euroa.
Kysyimme myös mitä näille Plänet B -hankkeille kuuluu ja että tuliko hankkeen myötä yrityksiä tai tuliko elinvoimaa?
Vastausta emme ole saaneet.
12.3.2025 julkaistussa ÄKSässä on virhe euromäärissä, ne ovat pyynnöstä korjattu alle. PrinttiÄKSässsä ulkaistussa taulukossa on virhe koskien Konginkankaan hevosurheilukeskuksen koordinaatiohanketta, sillä se on sama hanke kuin taulukkoon kirjattu Hevosvoimia hevosurheilukeskukseen.
Äänekosken Kehitys Oy:n hankkeita – sellaisia, jotka eivät ole edenneet konkretiaan.
19.5.2017 – 2018 Biokosken Yrityspuisto – sijoitusmuistiohanke 40.000e, josta omavastuu 20.000
2. 1.2.2018 – 31.12.2018 Hevosvoimia hevosurheilukeskukseen 199 000 e, josta omavastuu 79 000 e
1.8.2021 Biokiertotalouden tulevaisuustalon koordinointihanke 60 000e, 30000 e
1.4. 30.9.2021 Teollisuuden turvallisuuskoulutus ja harjoittelukeskuksen esiselvitys 30 000 e/12.000
1.10. – 30.4.2022 Teollisuuden turvallisuuskeskus 50 000 e, 20 000 e
Yhteensä: 119.000 euroa, josta omavastuu 79 000 euroa
Äänekosken kaupungin elinvoimayksikön hankkeita:
1.10-31.12.2018 Plänet B, biotalousekosysteemi hinta 25 166 e, josta omavastuu 12 583 e
1.1.2019 – 31.12.2020 Plänet B , Maailmanluokan biotalouskeskittymä hinta 232 040 e, josta omavastuu 69 612 e
Yhteensä hinta 257 206 euroa ja omavastuu 82 195 euroa
