Monelle joulurauhan julistus jouluaattona on merkkipaalu päivän kulussa. Yli seitsemänsataa vuotta vanha perinne kokoaa suomalaisia radion ja television ääreen.
Tero Parkatille julistuksen avainsanat ovat ”armorikas” ja ”kaikille kaupunkilaisille”.
– Armo on heti alussa, ja se luvataan kaikille. Julistus on myös sopivasti isänmaallinen musiikkeineen. Julistuksen kuuntelu on lapsuudenkodin peruja, vaikka perheen äiti ei aina töiltään siihen ehtinytkään.
Parkatille joulurauha merkitsee kiireestä hiljentymistä ja perheen kanssa olemista.
– On aikaa miettiä joulun tarkoitusta, armoa, jonka olemme jouluna lahjaksi saaneet. Nykyään Suomi ei pysähdy jouluna, sillä kauppojen hyörinä jatkuu läpi joulun. Mutta riemullista jouluahan me toivotamme, ei tarvitse laittaa pipoa tiukemmalle.
Parkatti on osallistunut monina aattoina kunniavartioon Äänekosken sankarihautausmaalla.
– Suurempaa uhria ei ole kuin henkensä antaminen toisten puolesta. Kunniavartio on joulurauhan ilmentymä. 20 minuutin vartiovuoron aikana on saanut aistia rauhan ja hartauden.
Tero Parkatille julistuksen avainsanat ovat ”armorikas” ja ”kaikille kaupunkilaisille”.
Piiruakaan ei saa muuttaa
Helena ja Ahti Ojasen perinteisiin joulurauhan julistus on kuulunut lapsuudenkodista lähtien. Helena Ojasen aattoihin se ei ole aina mahtunut. Työkiireet Viherlandiassa ja sittemmin omassa kukkakaupassa Äänekoskella sanelivat tahdin.
– Valmistelin kaiken etukäteen. Omassa kukkakaupassa tein jouluviikolla pitkiä työpäivä. Joskus vein aattona asiakkaiden kynttilöitä haudalle ja yleensä olin kotona vasta iltapäivällä.
Yhtenä aatonaattona myöhään kotiin tultuaan hän itki väsymyksestä, kun keittiön lattia lainehti paistorasvasta. Lapset olivat laittaneet kinkun uuniin ja lähteneet hakemaan joulukuusta. Sinä aikana aikana kinkkupussi oli falskannut.
Yhden joulun hän vietti poikansa perheessä Turun lähettyvillä. Paikan päällä Prinkkalan talon parvekkeelta luettu julistus oli mieleenpainuva kokemus.
Ahti Ojanen haki aattoaamuna kuusen isänsä kanssa omasta metsästä. Parasta puuta ei saanut ottaa, se jätettiin kasvamaan tukkipuuksi. Joulun piti olla valmis puoleen päivään mennessä.
– Sitten istuttiin pöydän ääreen ja kuunneltiin joulurauhan julistus.
Julistus on noin seitsemänsataa vuotta vanha. Kaipaako se uudistusta?
– Mitään ei saa muuttaa, Ahti Ojanen sanoo painokkaasti.
Oman perheensä kanssa hän noudatti lapsuudenkodin kaavaa. Joskus tosin kohdalle osui työvuoro. Hän on seisonut aattohartauden aikana kunniavartiossa Suolahden sankarihautausmaalla.
Joulurauha on Ojasille kotona oloa ja rauhoittumista. Yhdestä koronajoulusta heillä on kaunis muisto.
-– Kävimme Konginkankaan kirkossa, jonne sai mennä pienissä ryhmissä. Timo Vuojus lauloi ”Sydämeeeni joulun teen”, ja se jäi mieleen.
Helena ja Ahti Ojasen perinteisiin joulurauhan julistus on kuulunut lapsuudenkodista lähtien.
Rauhan Ruhtinas toikin eripuraa
Vanhassa testamentissa Jesaja profetoi ajasta, jolloin taistelukenttiä tallanneet saappaat ja veren tahraamat vaatteet poltetaan. ”Sillä lapsi on meille annettu, hänen nimensä on (…) Rauhan Ruhtinas”. Kristityt näkevät tekstin kertovan Jeesuksesta. Jeesus itse taas sanoi, että tulta hän on tullut heittämään maan päälle. ”Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, vaan eripuraisuutta.”
Eikö Jeesus vastaakaan hänestä luotua brändiä?
Pastori Iiro Lampinen kertoo, että Vanhassa testamentissa on lukuisia ennustuksia, joiden juutalaiset uskoivat koskevan heille luvattua voittoa ja valtakuntaa. Jeesus ei vastannut näitä odotuksia, vaan hän antoi itsensä nöyryytettäväksi ristillä.
Jeesuksen puhe eripurasta viittaa siihen, että kristityn tulee seurata Jeesuksen sanoja,vaikka se merkitsi ristiriitaa vallitsevien käsitysten ja läheisten kanssa.
Lampiselle joulurauhan julistus viestii, että joulu ei ole mikä tahansa pyhä; ei kaikkien pyhien alla anneta juhlallisia julistuksia.
Joulurauha on hänelle läheisten kohtaamista, hiljaisuutta, aikaa omille ajatuksille.
– Todellisen rauhan saa Hänen haavoistaan, Lampinen sanoo.
