Tämä teos yhdistää vuodelta 1881 peräisin olevan runolaulun perinteen, herkkävoimaisen laulumusiikin sekä upean visuaalisen kerronnan.
Tarkkaan hiottu puvustus, kuvankauniit maisemat ja historialliset miljööt kuljettavat katsojan läpi kymmenvuotisen kytemisen ja satojen kesien savuavan kaipuun. Kun ihmisten ilmoilla lausuttu sana moninkertaistuu ja satuttaa, metsän haavat, katajat ja aavat pellot tarjoavat tilan, jossa suru saa vihdoin olla vapaa.
Elokuvallinen ilme, perinteiset soittimet ja pohjoisen luonnon melankolia kohtaavat teoksessa, joka on samanaikaisesti pysäyttävän voimakas ja herkkä.
Mänen metsään kesällä, parahalla palkehella
Siellä haastan haapapuille, kaihoan katajapuille
Ne ei virka kellekään, kaihoa ei kahellekaan
Alkuperäinen teksti: Palaga, 1881 (SKVR III2 1457)
Katri Bräysy: tuottaja, käsikirjoittaja ja visuaalinen suunnittelu
Anne Karppinen: sävel, sanat, sovitus, laulu
Henry Kolari: sävel, miksaus, masterointi, videon editointi
Olga Kolari: kantele ja alttoviulu
Teija Liikamaa: saha
Arto Tapio: kuvaus
Hevonen ja ratsastaja: Essi ja Thora Ilmen
Iso sali: Suolahden Wallila
