Tekeillä on tutkimus sankarihautauksista Suomessa vuosina 1939-1944. Löytyisikö vanhoista albumeista valokuvia Äänekosken sankarihaudalta.
Äänekosken hautausmaan sankarihaudan 1939-1944 on suunnitellut puutarhuri Kauko Malmila. Sankarihautoja on 191. Muistomerkki ”Kätketty aarre” on kuvanveistäjä Jooseppi Mannisen vuodelta 1957. Etsinnässä on erityisesti kuvia Äänekosken sankarihaudalta, joissa näkyy hautaan lasku ja haudalla otetut kuvat.
Sotahistorioitsija, tietokirjailija Eeva Tammi tekee valtakunnallista sankarihautatutkimusta.
– Valokuvat sankarihaudoilta voivat antaa arvokkaita tietoja esimerkiksi hautapaikoista. Äänekosken hautausmaalla on sotavainajan hautasijaa osoittavatristit tai nimilaatat on poistettu, eikä luetteloita hautapaikoista ole aina tallessa. Mielenkiintoinen kysymys on myös, miten toimittiin kentälle jääneiden sotavainajien kohdalla, Eeva Tammi sanoo.
Suoemssa kaikki viime sodissa henkensä menettäneet sotilaat siunattiin kotiseurakunnan multiin. Kentälle jääneet ja kadonneet siunattiin poissaolevina. Heillekin oli oma hautapaikka sankarihautausmaalla. Siunaustilaisuudessa kirkossa alttarilla oli poissaoleville symbolisesti tyhjät arkut.
– Onko jälkipolville jäänyt tietoa, laskettiinko hautaan se tyhjä arkku? Kirkonkirjojen tiedoista ei käy ilmi, olisiko kaivettu hauta tyhjälle arkulle vai laitettiinko paikalle vain risti, Tammi sanoo ja peräänkuuluttaa valokuvia ja muistikuvia.
Tammen tekemässä kirjassa Sotaorpous ja isän muisto – haastattelututkimus sotaorvoille, käy ilmi esimerkiksi, että paikoin olisi laskettu hautaan vain tyhjä arkku tai hautaa ei olisi kaivettu lainkaan.
– Hautasijoille laitettiin aina vainajan nimeä kantava risti. Paikan päällä sankarihautausmailla ei voida arvioida, onko sotilas oikeasti haudattu tähän vaiko ainoastaan siunattu kentälle jääneenä.
Lienee ollut seurakuntakohtaista, kaivettiinko tyhjälle arkulle hauta vai ei.
– Kirkonkirjoihin ei tästä ole tehty merkintöjä. Miten Äänekoskella ja lähiseudulla toimittiin? Kaikki valokuvat ja tiedot sankarihautauksista ovat tärkeitä, Eeva Tammi vinkkaa.
Yhteydenotot pyydetään ystävällisesti puhelimitse numeroon 0500206107 tai sähköpostilla osoitteeseen eeva.historia(at)gmail.com
