Äänekosken lukiolla järjestetyssä vaalipaneelissa saivat ehdokkaat eteensä lähes parisatapäisen opiskelijajoukon sekä liudan tiukkoja kysymyksiä.
Paikalla tuli vihreiden kansanedustaja, Äänekosken lukiosta vuonna 2011 valkolakin saanut Bella Forsgrén sekä perussuomalaisten Petra Virtanen, keskustan Jari Halttunen, vasemmistoliiton Akseli Ekola ja kristillisdemokraattien Joona Ilves. Kutsu oli lähtenyt myös sosialidemokraateille ja kokoomukselle, mutta heidän edustajaansa ei paneeliin saapunut. Tilaisuuden juonsivat lukion oppilaskunnasta Josefiina ja Ellaliina. Kysymykset oli laatinut oppilaskunta yhdessä ykkösten kanssa.
Viime aikoina on keskusteltu laajasti nykymuotoisen lukion tilanteesta. Mielipiteensä ovat ilmaisseet sekä lukiolaiset että opettajat. Lukiosta on koettu tulleen ”opetustehdas” jossa väsyvät sekä opettajat että oppilaat. Ensimmäinen tiukka väittämä kuului: Nykynuoren elämä on vaikeampaa kuin omassa nuoruudessasi. Jokainen panelisti oli väittämän kanssa yhtä mieltä.
– Sosiaalisen media on iso muutos omaan nuoruuteeni nähden. Lukiossa ollessani oli Facebook, mutta muita kanavia ei ollut. Sosiaalinen media on tuonut paljon hyvää, mutta myös lieveilmiöitä: tulee vertailtua toisten elämää omaansa ja siitä saattaa tulla raskas kokemus. Myös kiusaaminen on saanut uuden muodon, Bella Forsgrén sanoi.
Myös Petra Virtanen nosti sosiaalisen median keskiöön.
– Lapset ja nuoret saavat tietoa katastrofeista ja saattaa tulla olo, että pitäisi vaikuttaa, mutta en pysty. Media aiheuttaa nuorille myös ilmastoahdistusta. Omassa nuoruudessani ei ollut seitsemän sekunnin viihdykkeitä käsissä vaan oltiin ulkona ja tavattiin kavereita livenä, Virtanen muisteli.
Jari Halttunen otti toisenlaisten näkökulman vaikka sanoi olevansa somesta samaa mieltä.
– Poliisina näen nuorten ahdingon ja lisääntyvät mielenterveysongelmat. Kun minut kutsutaan paikalle, olemme epäonnistuneet jossain. Olen huolissani nuorten mielenterveysongelmista ja tiedän että teitä lukiolaisia stressaa pakkosuorittaminen, Halttunen harmitteli.
Akseli Ekolan lukio-opinnoista ei ole kauan. Hän kertoo potevansa aika ajoin toivottomuutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Näen, että toisen asteen opinnoissa on tapahtunut huonontumista ja paineiden kasaantumisessa. Koulutuksesta on puristettu ja leikattu ja se heikentää oppilaiden jaksamista ja hyvinvointia. Tämä on ollut tietoisen politiikan tulosta ja siihen on saatava muutos, Ekola toivoi.
Joona Ilves kertoi oman lukiotaipaleensa olleen leppoisa. Omia lapsiaan seuratessa hän on huomannut muutoksen.
– Paineen taso on hurja. Annan vinkin, ettei nuorten tarvitse tietää kaikkea maailman menosta, keskittykää mieluummin opintoihin ja kavereihin.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Keskustelua käytiin myös nuorisorikollisuudesta sekä järjestäytyneen rikollisuuden rantautumisesta Suomeen. Panelisteilta kysyttiin, ollaanko muutoksesta huolissaan ja että mistä moinen ilmiö johtuu.
– Varmasti löytyy tapoja jolla saadaan rikollisuus kitkettyä pois, mutta minä kuulutan yksilön tahtotilan perään, Ilves sanoi.
Ekola sanoo jengirikollisuuden olevan mittakaavaltaan pieni ilmiö.
– Syrjäytyminen on inhimillinen tragedia ja menetys yhteiskunnalle. Meidän täytyy vastata tähän vakavasti, mutta emme saa lähteä moraalipaniikkiin tai lähteä demonisoimaan ihmisiä. Huono-osaisuus kertoo tietyille alueille ja yhteiskuntaluokille ja tähän meidän pitää panostaa, tätä ei ratkaista poliisin toimesta vaan viranomaisten yhteistyöllä.
Halttunen on poliisina huolissaan, sillä väkivalta on lisääntynyt nuorten – jopa lasten keskuudessa.
– Yleensä kohteena on toinen lapsi tai nuori. Haluan kääntää katseen koteihin ja kasvatukseen. Kaikki lähtee kotikasvatuksesta – me vanhemmat ollaan epäonnistuttu jos meidän nuori on potkimassa kaduilla mummoja tai puukottamassa kavereitaan, Halttunen puuskahti.
Petra Virtanen tarttui maahanmuuttajiin.
– Suomi on OECD-maiden heikoin kotouttaja, ja tietenkin tämä vaikuttaa tilastoihin. Jos ei osaa kieltä eikä tunne kulttuuria, niin väkisinkin irrottautuu terveestä yhteiskunnasta ja etsii itselleen paikan järjestäytyneen rikollisuuden luota, Virtanen sanoi.
Forsgrén halusi muistuttaa miten ihmisistä puhutaan.
– Mitään ihmisryhmää ei saa leimata: ei nuoria, ei vanhoja eikä maahanmuuttajia. Sen sijaan pitää miettiä miksi joillakin nuorilla menee huonommin. Opettajille laitetaan isot odotukset mistä kaikesta he voivat ottaa koppia. Meidän pitää huolehtia resursseista, ja antaa opettajien tehdä omaa työtänsä, Forsgrén muistutti.
Panelistit kertoivat tekevänsä omia ilmastotekoja omassa arkielämässään. Joona Ilves kertoi ajavansa biokaasuautolla.
– Tankkaa lehmän takalistosta tullutta kaasua. Mielestäni tämä on tosi siisti juttu, toisin että tankkaisin toiselta puolelta maailmaa tankkereilla tuotua polttoainetta, Ilves naurahti.
Ekola kierrättää ja ostaa vaatteensä käytettynä.
– Syön kasvispohjaista ruokaa, pyöräilen tai käytän julkista liikennettä. Kestävät toimintatavat eivät synny yksikön toimesta. Politiikan tarkoituksena on luoda kannustimia ja rakenteita, joissa jokainen voi toimia. Tarvitsemme poliittista ohjausta ja keskustelua kuinka me valtiona ja yhteiskuntana toimimme kestävällä tavalla, Ekola sanoi.
Jari Halttunen kertoo kysyneensä tarjousta sähköautosta.
– Luovuin dieselautostani sunnuntaina, koska sillä ajaminen ei ollut ilmastoteko. Olemme energiasodassa Ukrainan vuoksi ja me olemme omilla ratkaisuillamme säästäneet 35 prosenttia kotitaloutemme sähkönkulutuksestamme, Halttunen sanoi.
Petra Virtanen hoitaa 20 hehtaarin perinnebiotooppi metsää.
– Lehmäni laiduntavat siellä, ja ajan peltilehmäni aina loppuun asti. Syön kasviksia mutta tunnustaudun lihansyöjäksi sekä metsästän ja kalastan itse. Muistakaa, että somessa ja suoratoistpalveluissa aikaansa viettävät kuluttavat maapalloa enemmän kuin lentokoneella matkustavat, väitti Virtanen.
Bella Forsgren tekee omassa arjessaan valintoja ,jotka ovat hänen oman arvomaailmansa mukaisia.
– Pyrin syömään kasvis- ja vegaaniruokaa. Käytän julkista liikennettä enkä lennä maan sisäisiä lentoja. Yhteiskunnan täytyy tehdä yksilön valinnoista helpompia. Jauhelihapaketti on puolet halvempaa kuin vöner tai härkis, mutta sen yhteiskunnallinen hinta on paljon suurempi. Se johtuu siitä, että maatalousjärjestelmämme tukee lihantuotantoa toisin kuin kasvistuontantoa. Tähän pitäisi tulla muutos, Forsgrén sanoi.
9. maaliskuuta järjestettiin lukiolla vaalit. Nuorten vaaleissa annettiin 66 ääntä ja tässä top 5
- Bella Forsgren – 27 ääntä
- Jari Halttunen – 11 ääntä
- Marko Parkkinen – 3 ääntä
- Petra Virtanen – 3 ääntä
- Joonas Könttä – 3 ääntä
