Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokous toi kansanedustajat ja europarlamentaarikot Jyväskylään. Äänekoskella piipahtaneet puheenjohtaja Minja Koskela sekä kansanedustajat Laura Meriluoto ja Hanna Sarkkinen.
Mukana kuulolla ja esittäytymässä olivat äänekoskelainen Petteri Heimonen, saarijärveläinen Riikka Lessman ja viitasaarelainen Anna Kemppainen.
Jemo Kettusen musiikkiesitys ilahdutti entistä musiikinopettajaa ja kulttuurin ystävää, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelaa.
– Olen iloinen koko viikosta, sillä kesäkokous Jyväskylässä sai aikaan hyvän meiningin, teltoilla oli todella kova kuhina ja täällä Äänekoskella on tupa aivan täynnä. Nyt vaikuttaa siltä, että, me saadaan menetetty kansanedustajan paikka takaisin. Keski-Suomessa on tehty todella hyvää työtä, ja aivan liikutun siitä. Tässä työssä on parasta ihmisten kohtaaminen, kiitos kun tulitte paikalle, Koskela sanoi.
Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen saldo ei saanut Koskelalta kiitosta.
– Suomessa on nyt ennätystyöttömyys, on saatu lisää köyhiä lapsia, lisää köyhiä suomalaisia ja lisää rikkaita suomalaisilta. Hallitus on perustanut politiikkaansa sillä, että otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille, ja tämä toiminta kuvastaa epäoikeudenmukaisuutta.
Koskela harmitteli istuvan hallituksen sisältä kummunnutta joka syksyistä rasismikriisiä.
– Hallitus ei ole kyennyt laittamaan omia rivejään suoraksi siten, että Suomessa puhuttaisi kaikista ihmisistä kunnioittavasti. On todella harmillista, että ihmisoikeuslähtöinen politiikka on kateissa. Tämä oikeistohallitus on ajanut ihmiset niihin joilla menee paremmin ja niihin, joilla menee entistä huonommin. Tämä ei Vasemmistoliitolle käy, sanoi Koskela.
Koskela sanoi, että Suomi tunnetaan maailmalla nyt hallituksen sisältä tulleista kohuista.
– Sitten meidät tunnetaan varoittavana esimerkkinä siitä, että mitä tapahtuu, kun perinteinen oikeisto ja laitaoikeisto ryhtyvät yhteistyöhön: kielenkäyttö ja politiikka on koventunut ja ihminen on otettu pois politiikan keskiöstä. On tehty julmaa talouspolitiikkaa leikkaamalla sosiaalietuuksia ja saatu kansalaiset lamaannuksen tilaan, kun näköpiirissä ei ole parannusta. Jos politiikasta puuttuu visio paremmasta huomisesta, niin miten ihmiset voisivat luottaa politiikkaan tai poliittisiin päättäjiin? Nyt lyödään valtavilla moukareilla hyvinvointivaltion perustuksia rikki, meillä ei ole varaa ottaa köyhiltä enää yhtään enempää, Koskela paukutti.
Koskela sanoo Vasemmistoliiton ajavan vahvoja sotepalveluita. Hän sanoo, että lääkäriin pitää päästä ajoissa.
– Me emme halua leikata soteindeksejä, vaan haluamme mieluummin verottaa enemmän kaikista rikkaimpia jotta pystymme takamaan hyvät palvelut. Sosiaaliturvasta leikkaamisen tie on käyty jo loppuun. Lisäksi tällä hallituskaudella on nakerrettu pala palalta suomalaisen koulutuksen mahdollisuuksia toimia maksuttomasti. Meidän on pakko pystyä puhumaan isommista visioista, sillä jos me ei uskalleta sanoa niitä ääneen, on politiikasta kadonnut mielikuvitus. Jos me emme voi kuvitella parempaa tulevaisuutta, niin miten me voimme kulkea sitä kohti. Me halutaan, että kaikki pysyvät mukana ja tämän puolesta olemme valmiita tekemään töitä.
Koskela liputtaa ilmastokestävää politiikkaa.
– Vasemmistoliitto on valmis verottamaan enemmän yrityksiä, jotka saastuttavat luontoa.
Vasemmistoliitto ei ole sitoutunut muiden eduskuntapuolueiden hyväksymään velkajarruun, joka tarkoittaa, että tulevalla hallituskaudella sopeutettaisi 8-11 miljoonaa euroa. Koskela laskee summan olevan kokonaisen ministeriön vuoden budjetti.
– Jos tavoittelemme ilmaista koulutusta, että sotepalvelut pysyisi saavutettavissa ja että ihmiset eivät köyhtyisi lisää, ei tulla onnistumaan. Velkajarru sotii tavoitteitamme vastaan, joten emme voineet sitoutua siihen. Ensi kaudella tullaan varmasti tekemään leikkauksia, joitain veronkorotuksia, mutta mittakaava ei olla se, että hyvinvointivaltio menee polvilleen.
Vasemmistoliitto käy myös sopeutuskeskustelua ja on esittänyt vaihtoehtoja.
– Meillä on kasattuna vaihtoehtokori, jossa on yhdeksän miljardin verran erilaisia veroja, joita kohdistettaisi pääasiassa suurituloisille ja suuryrityksille, ympäristöhaitallisiin tukiin ja harmaan talouden torjuntaan, Minja Koskela sanoi.
