Plussan puolella vuosia porskuttanut Äänekosken kaupunki joutui kuntaliitoksen myötä vuosikausiksi alijäämäkierteeseen. Korjausvelkaa kertyi yhtäkkisesti valtava määrä. Vesilaitososakkeiden myynnistä saadut rahatkin hupuloitiin juuri ennen liitosta.
Suolahden kaupunki oli rakennuttanut hulppean salin Opiston kampukselle, mutta jättänyt salinsa Opiston vain opiskeluun tarkoitettujen valtionosuuksien varaan. Kenen olisi pitänyt salin korjauksista huolehtia? Kun kuntaliitoksessa saatiin valtiolta porkkanarahaa, käytettiin siitä iso osa Wanhan Aseman pihakiveyksiin. Nyt kaupunginvaltuutetun yrittäjyyttä tuetaan maksamalla sähköistä lähtien koko vanhan talon ylläpito. Rättikattojäähalliyhtiö olisi ollut konkurssissa jo vuosia, mutta uusi Äänekoski halusi pitää yhtiön päätä pinnalla ja maksoi joka vuosi 60 000 euroa tyhjästä. Nyt konkurssi sitten on käsillä, ja kaupungin saatavat jäävät saamatta. Kaupungin tytäryhtiö Proavera on konkurssin partaalla, kun se ei selviäkään vapailla markkinoilla. Yhtiön liian suureksi rakentama jäähalli on puolityhjä läpi vuoden. Jotta halli pysyisi pystyssä, maksaa kaupunki tyhjistä päivävuoroista 100 000 euroa joka vuosi.
Tapahtumanjärjestäjiä ja kävijöitä ei ole tarpeeksi tässäkään pikkukaupungissa. Miksi puolityhjillään olevista tiloista kaupungin pitäisi maksaa? Suolahtisali ei ole enää ajanmukaisessa kunnossa. Vaikka yrittäjä kuinka siihen satsaisi, ei toimintaa riitä. Tapahtumia voi kyllä järjestää, mutta jos sali on useimmiten puolityhjä, ei se profiiliamme nosta.
Mikään yritys ei ylläpidä miinusmerkkistä toimintaa. Kaupunki ei ole yritys, vaan toimii kuntalaisten parhaaksi. Kenen parhaaksi toimitaan maksamalla väkisin sellaisesta, mikä ei ihmisiä riittävästi kiinnosta.
Taloudellisesti vaikeat ajat ovat edessä myös Äänekoskella. On syytä keskittyä olennaiseen.
Veronmaksaja
