Korona kuritti keikat ja festarit halki poikki ja pinoon. Musiikilla on onneksi sellainen voima, että sitä ei mikään maailman virus voi lopettaa soimasta.
Somessa on saatu nautti konserteista kotisohvilla. Niin on myös saatu kuunnella ja katsella muusikoiden taidonnäytteitä siitä, kuinka voidaan musisoida yhdessä, vaikka ollaankin etäällä toisistaan. Tekniikka on ihmeellistä!
Hartikan Villen ihana ääni pistää kiljumaan riemusta tai itkemään herkkyydestä. Vesterisen Kiljut riemusta antaa lupauksen kesästä, ja siitä, että elämä on palaa taas raiteilleen. Ehkläpä me otetaan tulevana suvena valokuva, jossa osataan ottaa ilo pienistä asioista, kuten ystävien kanssa yhteisistä hetkistä.
– Ajat on kovat, mutta yhdessä voi tehdä myös erikseen. Tee sinäkin kotikaranteenistudio, vaikka lastenhuoneesta, kuten minäkin, kertoo akustiseen kepakkoon tarttunut Sauli Niskanen.
– Ville laulaa aivan älyttämän hienosti, ja kyllä me muutkin näköjään maaliin päästiin, sanoo Liekkisen Ville vaatimattomaan tapaansa.
Musakorneritoimituksen etäpisteessä ollaan taas äimänä.
– Kyllä meillä on täällä lahjakasta sakkia! Tämä on aivan todellisen hieno veto. Kiitos!
akustinen kitara: Sauli Niskanen, sähkökitara: Ville Liekkinen ja basso: Kim ”Koo”. Laulu Ville Hartikka.
