”Kiitos kun annetaan tehdä töitä, kiitos kun työ huomataan”. Vuoden Helmi ja Keski-Suomen kulttuurirahaston apurahan saanut Pilvi Honka iloitsee mukavista yllätyksistä.
LC Äänekoski/Helmi on valinnut Vuoden Helmin vuodesta 2008 lähtien. Itse klubi on perustettu Helmin päivänä 7.5.2002.
– Valittuja on tähän mennessä kaikkiaan 16 henkilöä, sillä vuonna 2020 korona esti tapaamisen, kertoo Pirkko Kokkonen.
Arvonimi annetaan ansioituneelle äänekoskelaiselle naiselle.
– Päätämme klubissa yhdessä ehdokkaan. Helmiksi valitut henkilöt ovat toimineet monella erilaisella alalla, esimerkiksi monenlaista hyväntekeväisyyttä, urheiluseuran toimitsijana, kotiseututyötä, ukrainalaisten auttamista ja niin edelleen.
Vuoden 2024 Helmi -tittelin saa teatteriohjaaja Pilvi Honka. Hän kertoo olevansa ”kauhean imarreltu” yllätyksenä tulleesta huomiosta.
– Kun kävin pokkaamassa korun, kerroin, kuinka me aina lasten ja nuorten kanssa touhutaan mustassa salissa, ikkunattomassa tilassa, underground -piilossa, tulee tällaisesta huomionosoituksesta nähty olo. Kun saa itse tehdä töitä ja nähdä mitä saleissa tapahtuu, tulee usein olo, että kunpa ihmiset tajuaisivat millaisia merkityksiä kulttuurin parista saa, Pilvi Honka kiittelee.
Hänen suustaan tulee monta ihana -sanaa.
– On ihanaa, että teatteria ja ilmaisua arvostetaan. Kaikki palkinnot tarkoittaa sitä, että on jotenkin hyväksytty ja että toiminta on hyväksyttyä. Tätä lajia 15 vuotta tehneenä tässä kylässä, ei ole aina ollut helppoa. Eli nyt tuntuu arvokkaalta, ja Helmin jengi on aivan ihana porukka, joten oli ilo saada tunnustus juuri heiltä. Tuli lämmin olo, Honka sanoo.
Eikä siinä vielä kaikki: Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Pilvi Honka ja filosofian maisteri Julia Petäjä, kävivät pokkaamassa Aalto2-museokeskuksessa mukavan apurahan osallistavien improvisaatioesitysten toteuttamiseen senioreiden asumisyksiköissä, Taidetta kaikille apurahana tuli 20 000 euroa.
– Homma lähti käyntiin Äänekosken teatterin ja kaupungin solmimasta yhteistyösopimuksesta, kun käynnisteltiin seniorivinkkeliä kulttuuritoimen antaman lähtölaukauksen myötä. Ensimmäisenä vuonna tein Marjut Parolan kanssa Sirkus Ilopilleriä ja viime vuonna jakauduttiin Julian kanssa Punahilkka ja Susi -asusteissa pitkin kaupungin vanhuspalveluyksiköitä. Tältä pohjalta oli hyvä ideoida toimintaa laajemmalle alueelle, Honka kertoo.
Hakemus oli niin hyvä, että Honka kertoi tietäneensä, että apuraha napsahtaa.
– Eli tämä ei yllättänyt, Honka naurahtaa ironisesti ja vakavoituu samantien:
– Vain viisi prosenttia hakijoista sai työskentely apurahaa ja oikeasti ollaan todella kiitollisia.
Kaksikko on hyvä kombo ja Honka kertoo, että he täydentävät hyvin toisiaan.
– Julialla on tosi pätevä teoria ja tietotaito yhdistettynä musiikkiin. Meidän kemiat toimii erityisen hyvin yhteen, Honka sanoo.
Apurahan turvin keikkoja seniorikansalaisten iloksi tehdään nelisenkymmentä, ympäri ämpäri Keski-Suomen pieniä kuntia.
– Kuviossa on mukana Äänekosken kaupunki ja tullaan varmasti jokaiseen yksikköön, minne meidät vain halutaan.
Vuorovaikutteinen esitys sisältää myös herkkuhetken, sillä senioreiden suu kun ei ole tuohesta tehty.
– Esityksessä puhutaan ihmisten kohtaamisesta ja millaisia ajatuksia siihen liittyy. On tutkittu, että kolmannes palveluasumisen yksikössä asuvista vanhuksista kokee yksinäisyyttä, siinä on kolmasosa liikaa, Pilvi Honka huokaa.
