Viime torstaina oli Katvelankadulla Suolahdessa tavanomaista kovempi ruuhka, sillä autolle sai etsiä parkkipaikkaa. Syynä tungokseen oli Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen, tuttavallisemmin Väksyn museon avoimet ovet.
Museo Väksyn kesäkausi on saatu päätökseen vauhdikkaasti, sillä museoon tultiin tutustumaan ympäri pitäjää. Ohjelmassa oli kotiseutufilmejä, Äänekoskesta kertovan vuoden 1932 pienoismallin esittelyä ja dronekuvauksen esittelyä sekä metallinetsinnän opastusta ja metallinetsintää museon sisäpihalla.
Päivä kiinnosti laajasti, ja kävijöitä oli pari tuntia ennen sulkemisaikaa jo reipas 60. Väksyn puheenjohtaja Satu Auvinen sanoi, että päivä on ollut onnistunut ja että avoimet ovet kannatti järjestää.
– Odotimme 30 henkeä paikalle, mutta sehän on jo tuplaantunut, Auvinen naurahtaa.
Palaute on ollut hyvää, palautelaatikkoon on saanut kertoa päivän ja museon annista. Haastattelua tehdessä ei ole vielä laatikkoon kajottu.
– Se mitä on kerrottu, on lämmittänyt kyllä. On sanottu, että meillä on hieno museo. Kesän mittaan on yllätytty monesti, sillä kävijöitä on tullut Kempeeltä, Vantaalta, Turusta, Kuopiosta ja ulkomailtakin. Mökkiläisiä kiinnostaa tutustua kovin, ja ennen kaikkea ulkoäänekoskelaiset haluavat tulla nostalgiaan kokemaan ja saamaan lisää tietoa juuristaan, Auvinen sanoo.
Museo aukeaa taas syksyn tullen.
– Museossamme esitellään nykyisen Äänekosken seudun historiaa ja kehitystä jääkaudesta nykypäivään. Näyttelymme on nimeltään Mistä tulimme- mitä saimme aikaan, Auvinen sanoo.
Väksyn museolla on pidetty luentoja monesta eri aiheesta kuten punk-musiikin tulosta kaupunkiin, paikallisista murhenäytelmistä, ryijyistä, Mikko Niskasesta ja postireiteistä.
– Luennot jatkuvat taas syksyllä, kuukauden kolmantena maanantaina, ainakin kolmen eri aiheen voimin, Auvinen vinkkaa.
Väksyn ahkerat talkoolaiset pitävät nyt lomaa hetken verran, sillä edessä on suuri urakka.
– Siirrämme kotiseutuarkiston paperi kerrallaan Äänekoskelta Suolahteen.
Jos jotain on haaveissa, niin kotiseutuyhdistys toivoo, että kaupungin historia saadaan vihdoinkin kirjoitettua yksiin kansiin.
– Tästä on kaupunginvaltuusto tehnyt juhlapäätöksen vuonna 2017. Olemme laittaneet kaupungille tästä esityksen, että voisimme käynnistää kirjaprojektia antamalla apuamme kuvin ja tarinoin, mutta itse kirjoittamiseen ei meillä ole resursseja, Satu Auvinen sanoo.
Vanhat filmit kiinnostivat katsojia.
