Vuoden viimeisessä valtuustossa nuijittiin talousasiat ensi vuodelle sekä taloudelle suuntaviivat vielä eteenpäinkin.
Ryhmäpuheenvuorot avannut suurimman valtuustopuolueen puheenjohtaja, soisalidemokraattien Seppo Ruotsalainen tiesi, kuinka talousarvion valmistelussa, ”on ollut monen moista mutkaa ja lukuja on pyöritelty.”
– Me valtuutetut olemme vähän epäröineet lopputulemaa. Tämän vuoden aikana, valtio muutti veroennustetta moneen kertaan kunnille ja viimeinen arvio tuli, myöhäiseen ajankohtaan ajatellen talousarviovalmistelua, Ruotsalainen lausui.
Ruotsalainen laski, kuinka hallitukssen toimesta perustettu talouden vakauttamistyöryhmä kokoontui neljästi.
– Ja tältä pohjalta lautakunnille annettiin kaupunginhallituksen kehoituksesta, määrärahakehykset, joiden mukaan lautakuntien piti laatia omat talousarvionsa. Opetus- ja kasvatuslautakunnan budjetti on suurin ja siksi isoimmat säästötoimenpiteet kohdistuivat tälle toimialalle. Isoimmiksi huolenaiheiksi nousi suunnitellut suuremmat ryhmäkoot ja matematiikan tuntien vähentäminen alaluokilta. Lautakunta, opettajat ja oppilaiden vanhemmat, eivät nähneet näitä säästökohteita järkevinä. Tästä johtuen lautakunta ehdotti 0,1% kunnallisveronkorotusta, helpottamaan säästötavoitteita, Ruotsalainenn muisteli.
Vuodelle 2024 suunniteltujen investointien kustannusvaikutus on noin 3,4 miljoonaa euroa.
– Suuriman osan tästä, on suunniteltu kohdistuvan Suolahden uimahallin peruskorjaukseen, mihin on haettu myös valtion avustusta. Muita investointikohteita on muun muassa Likolahden kunnallistekniikan uusimisen jatkaminen, Henttalanmäen liikennejärjestelyiden rakentaminen Kerto-LVL -tehtaalle, Häränvirran teemapuiston valmiiksi rakentaminen ja Suolahdessa vanhan aseman seudun kunnostaminen, Ruotsalainen sanoi.
Demareiden ryhmä kiittelee tulevia teollisuuden työpaikkoja ja Metsä Groupin satsauksia kaupunkiin nyt ja tulevaisuudessa.
– Kaupunkiimme on tulossa 350 uutta työpaikkaa. Nyt meidän politikkojen ja virkamiesten on löydettävä keinot miten saataisi työntekijät asettumaan Äänekoskelle. Saadaanko Äänejärven itärannalle mahdollisesti kohtuuhintaisia asuntoja uusille asukkaille, Ruotsalainen vinkkasi.
Keskustan Leila Lindell sanoi, kuinka elämme hyvin epävarmassa maailmantilanteessa ja kuinka myös Äänekoskella ja kuntataloudessa eletään muutosten aikaa.
– On ollut hienoa kuulla, miten teollisuus satsaa Äänekoskelle ja olemme saaneet kuluvan vuoden aikana monta positiivista uutista. Olemme myös saaneet neuvoteltua työllisyysalueen vastuukuntatehtävän, kiitos valmistelijoille. Koulumäen koulun rakennusprojekti on edennyt osaurakkapohjalta, ja siten kaupungin varoja on säästynyt tarkoituksenmukaisesti, kiitos kaupunkirakenneosaajien. Toimialoilla on tehty paljon hyvää kehittämistyötä. Hyvä niin. Paljon on tehty, mutta vielä on myös tehtävää.
Kuntatalouteen kohdistuu kuitenkin isoja muutoksia ja olemme päättäjin myrskyn silmässä epävarmuuden lisääntyessä ja valtionosuuksien radikaalisti vähetessä.
– Äänekoski menestyjänä on maksajapuolella. Siitä kielivät budjettiluonnoksen ikävät päätökset kuten veronkorotukset. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että Äänekoskella on selkeä strategia sekä suunta, jota kohti edetä.
Keskustan valtuustoryhmä on esittänyt useana vuonna talousarvion valmisteluprosessin kehittämistä.
– Kiitos valtuuston puheenjohtajalle, että syksyn aikana valtuutetut ovat päässet perehtymään talouden vakauttamissuunnitelmiin useaan otteeseen. Iltakoulut ja seminaarit pitävät valtuuston ajan tasalla ja turhat luulot voidaan korvata tiedolla. Tämä on tiedolla johtamista parhaimmillaan.
Lindell sanoi, kuinka Äänekoskelaisten koulutuksen perusta on kuntapäättäjin vastuulla.
– Keskustan ryhmän mielestä on tärkeää, että kyläkoulut säilyvät ja että Äänekoski panostaa pienryhmiin erityistä tukea tarvitseville lapsille. Ryhmäkoot eivät saa olla alaluokilla liian suuria. Keskustan Äänekosken valtuustoryhmä ei ollut veroprosenttia määritellessä siihen liittyvien säästöjen kannalla esitetyssä laajuudessa, koska ne olisivat lisänneet lasten ja nuorten oireilua. Meillä on vastuu huolehtia lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Nyt päätettävässä talousarviossa tämä on huomioitu ryhmämme mielestä hyväksyttävästi.
Keskustalaisten mukaan vakauttamisohjelman pohjaksi tarvitaan ”ulkopuolisen tahon arvio kaupungin johtamisjärjestelmästä ja organisaatiorakenteesta todellisen ja faktapohjaisen tilannekuvan saamiseksi organisaation toimivuudesta, kustannustehokkuudesta sekä tuloksellisuudesta”.
– Tämä liittyy olennaisesti Sote-muutoksen myötä tulleeseen tarpeeseen tarkastella resursseja uudessa tilanteessa. Näiden lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin taloussuunnitelmaa 2030-luvulle saakka, peilaten valtakunnallisiin trendeihin ja asukasmäärän vähenemiseen.
Lindell sanoi, kuinka talousarvion investointisuunnitelmassa on syytä kiinnittää huomio liian korkeaan investointitasoon.
– Sen osalta on tulevina vuosina pidettävä tiukempaa budjetin suunnittelukuria. Nykytasoa ei voi jatkossa sallia, muuten olemme jälleen veronkorotusten tiellä. Keskustan valtuustoryhmän mielestä myös ensi vuodelle esitettyjä investointeja on mietittävä erityisen tarkkaan ja siirrettävä niitä tuleville vuosille, jotta emme sido tulevien vuosien budjettien liikkumavaraa. Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa on keskustan valtuustoryhmän mielestä erityisen tärkeää tässä tilanteessa. Tärkeää on huomioida investoinneissa myös alueet ympäri Äänekoskea, Lindell sanoi.
Perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt Marke Tuominen sanoi kaupungin taloussuunnitelmien olevan kaupungin taloutta tasapainottavia ja tiukkaraamisia.
– Kaupungin asukkaille ja yrittäjille nämä ovat kuin karkkipussin, josta on karkkeja vähennetty ja hintaa nostettu. Kaupungin asukas saa vähemmän isommalla rahalla, Tuominen vertasi.
Kuukausi sitten päätti valtuusto ensivuoden tulo-ja kiinteistöveroista. Perussuomalaisten ryhmä ilmoitti tyytymättömyytensä verojen nostoon.
– Silloin olimme autuaan tietämättömiä tulevasta, kun muutama päivä myöhemmin valtionvarainministeriö pudotti pommin, joka muutti merkittävästi kuntien talousnäkymät entistä huuruisemmiksi ennustaa tulevaa. Pommin lisäleikkaukset tarkoittavat 80 euron lisäleikkausta per/asukas. pohjana olleen 5,1 miljoona päälle. Äänekoskella tuli lisää noin 1,5 miljoonan euron valtionosuuksien menetys, Tuominen laski.
Tuominen sanoi, kuinka valtionosuudet ovat Äänekoskelle tärkeitä.
– Mutta vielä tärkeämpää on, että kaikin mahdollisin tavoin varmistamme vero- ja tulopohjamme muuten kuin veronkorotuksilla, jotka nyt ovat Äänekoskella ylittäneet kipurajan valtuustoryhmämme mielestä, Tuominen harmitteli.
Tuominen iloitsi uusista sadoista teollisista työpaikoista joita Äänekoskelle on luvassa. Asiaan hän löytää muttia.
– Uudet työpaikat näillä leveysasteilla eivät ole itsestään selvyys, korkeat verot eivät kuitenkaan ole vetovoimatekijöitä uusien asukkaiden saamiseksi Äänekoskelle, eivätkä ne toimi hyvänä pitovoimana,
Tuominen toivoi, että Äänekoskella kehitetään talousarvion avaamista kuntalaisille, sillä hänen mukaansa ”talousarviokirja ei aukea asukkaalle”.
– Kaupungin nettisivuilla asukkaiden pitää voida perehtyä siihen miten talousarvio valmistelu tapahtuu ja mihin Äänekoski käyttää verorahansa. Nykyisin talousarvioasiakirja on niin vaikea lukuinen, että se ei asukkaille aukea.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä hyväksyi vuoden 2024 talousarvion alijäämineen.
– Samalla valtuustoryhmä toteaa tarkoituksenmukaiseksi mahdollisen talousarvion myöhemmän avaamisen säästöjen aikaansaamiseksi myös palvelurakenteen osalta.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sirpa Martins pohti, kuinka Äänekosken ensi vuoden talousarvio on ennustamattomuuden ilmapiirissä rakennettu yhteistyössä huolellisesti ja vastuullisesti, yritys- ja ympäristöystävällisesti.
– Ja mikä tärkeintä, asukkaita, työntekijöitä, ihmisiä arvostaen. Se on tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen sisältäen monia ihmisen onnistuneen arjen kannalta keskeisiä elementtejä, Martins sanoi.
Hän sanoi, kuinka ongelmista ja haasteista huolimatta, ohjataan täällä koko kaupunkikonsernia suunnitelmallisesti ja päättäväisesti ihmisten hyvinvointi edellä.
– On siis aihetta kiittää kaikkia, koko kaupunkikonsernin työntekijöitä. Monet talousarviot on tässä valtuustosalissa nuijittu. Valtuutettujen puheenvuoroissa oikealta vasemmalle on aina painottuneet yhtäältä talouden uhkakuvat ja säästämisen vaatimukset, toisaalta ihmisten hyvinvointi ja tulevaisuuden toiveikkuus, Martins sanoi.
Martins muistutti, kuinka talous on ihmistä varten, eikä ihminen taloutta varten.
– Talous on toimintaa ja toiminta on taloutta. Hyvä ja toimiva talous syntyy hyvinvoinnista ja ihmisten toimeliaisuudesta, työstä ja toimeentulosta. En ole koskaan halunnut olla mikään huonojen talousaikojen oraakkeli, mutta tulevana vuonna meillä on ihan poikkeuksellisen paljon myös taloudellisia uhkakuvia ihmisten hyvinvoinnille, Martins sanoi.
Martins kritsoi Suomen hallituksen työmarkkinoita koskevia suunnitelmia.
– Indeksien jäädyttämiset ja giljotiinileikkaukset sosiaaliturvaan aiheuttavat jo nyt pelkoa työtätekevien, lapsiperheiden, opiskelijoiden, ikäihmisten ja sairaiden arkeen, asumiseen ja elämään. Ne tuottavat ylitsepääsemättömiä ongelmia elinvoimalle ja hyvinvoinnille kauttaaltaan. Ne ravistelevat Suomen työläisiä ja työmarkkinoita ennen näkemättömällä tavalla ja aiheuttavat suunnatonta epävarmuutta kansalaisissa. Ne aiheuttavat epävarmuutta myös talousennusteisiin, julkisen talouden ennusteisiin ja kuntatalouteen valtionosuuksineen, myös meille täällä Äänekoskella.
Martins sanoi, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin isommille hartioille, pitkästä alibudjetoinnista kärsineinä jo valmiiksi ylivelkaisille hyvinvointialueille.
– Täällä Keski-Suomessakin uudet rakenteet synnytetään kovissa tuskissa, rahoituksen ja rahoitusmallien laahatessa pahasti jäljessä.
Tämäkään ei ole omiaan lisäämään ihmisten turvallisuuden tunnetta, luottamusta tai tulevaisuuden uskoa.
Äänekoskella on onneksi tehty pitkäjänteistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Täällä rakenteet alkavat olla kohtalaisella tolalla, että hyvinvointialueen ammattilaiset pääsevät ajan kuluessa äänekoskelaisten lisäksi palvelemaan koko pohjoisen Keski-Suomen asukkaita.
Martins sanoi, kuinka työllisyyskysymykset ja uuden Äänekoski-vetoisen työllisyysalueen rakentaminen pohjoiseen Keski-Suomeen on tärkeä paikka osoittaa ihmisarvoista ja yrittäjäystävällistä työllisyyden ja työllisyyskysymysten hoitamista.
– Se on meille tärkeä paikka siitä syystä, että olemme merkittävä teollisten- ja palvelualan työpaikkojen ja yritysten keskittymä, suoranainen talouden veturi.
Se on tärkeä paikka myös siksi, että järjestämällä inhimillistä ja ihmislähtöistä työllisyyspalvelua pystymme huomioimaan paremmin myös vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat ihmiset, vanhat ja uudet äänekoskelaiset, asumispolitiikan ja niiden rinnalla tarvittavat kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut sekä koulutuspolitiikan.
Maltillisten Tiia Turunen sanoi, kuinka kuntatalouden kannalta Äänekoskella ollaan isojen haasteiden edessä, kun ylijäämä on vaihtumassa alijäämäksi.
– Kuntatalouteemme vaikuttavat mm. valtionosuuksien leikkaukset, Keski-suomen sairaanhoitopiirin kunnilta perittävät kustannukset, sekä investointikulut. Täysin yllätyksenä taloustilanne ei ole voinut kenellekkään tulla, investointitahtimme kun on ollut ei niin maltillinen viime vuosina. Me valtuutetut olemme saaneet hyvin ajankohtaista tietoa talouden näkymistä ja kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Tästä kiitos virkamiehillemme. Päätöksenteon tuleekin pohjautua faktoihin.
Turunen sanoi, kuinka valtuusto on nyt myös hyväksymässä esityksen kaupungin eettisistä toimintaperiaatteista.
– Niiden yyhtenä osana on lupaus siitä, että edistämme tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta sekä otamme päätösten vaikutukset huomioon päätöksenteossa. Vaikutusten arviointiin siis on panostettava. Tämä tarkoitaa myös sitä, että asioiden valmistelun rinnalla kulkee samanaikaisesti myös arviointi.
Maltilliset tietävät, kuinka toimialat ovat joutuneet tekemään säästöjä nyt kuntamme taloustilanteen huonontuessa.
– Tulosarvioiden mukaan vuoden 2024 tulos näyttää Äänekoskella alijäämää ja vuosi 2025 tulisi olemaan ylijäämäinen kun taas vuonna 2026 talous on arvioiden mukaan jälleen pakkasella.
Turunen sanoi, ettei Äänekoskella ole varaa alibudjetointiin.
– Emme voi tehdä investointi-päätöksiä joiden todellinen kustannus paljastuu vasta lisämääräraha-anomuksien myötä. Investointeja pohtiessa on syytä tehdä arvovalintoja. Arjen sujuvuus ja palvelujen saatavuus kaikille kuntalaisille pitäisi olla asia, joka menee kärkeen investointisuunnitelmia tehdessä. Näillä asioilla on työllisyystilanteen lisäksi suora vaikutus kaupunkimme pitovoimaan.
Maltillisten mukaaan veronkorotukset on asia joka vaikuttaa kuntalaisiin.
– Toivottavasti voimme tulevaisuudessa laskea verojamme aiemmalle tasolle. Tulevaisuus ei kuntien valtionosuuksien saralla valoisalta näytä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien valtionosuudet tulevat muuttumaan merkittävästi vuosien 2024 sekä 2027 osalta. Vuoden 2024 lopulliset valtionosuuspäätökset joudutaan käsittelemään talousarviomuutoksena. Äänekoskella arvioidaan olevan lainaa vuoden 2024 lopussa 3638 euroa/asukas. Me voimme olla valtuutettuina iloisia siitä, että olemme yhteinäisesti esittäneet toiveen siitä, että kasvun ja oppimisen toimi-alalle ei tehtäisi sellaisia leikkauksia, jotka heikentäisivät oppilaiden oppimista sekä opettajien työssäjaksamista. Kuitenkin on jouduttu kyseisellä toimialalla tekemään muutoksia, joista osa selittyy oppilasmäärän vähenemisellä. Tulevaisuus vasta näyttää millaisia vaikutuksia muutoksilla on ollut.
Kokoomuksen Tommi Lunttila kritisoi veroprosentin nousua sekä soteuudistusta. Hän totesi, kuinka talousarviota valmistellessa monet ennusteet ehtivät muuttua useita kertoja, joten takana on monin tavoin poikkeuksellinen urakka.
– Talousarvioneuvotteluissa pohdimme kaikki ryhmät yhdessä laajasti erilaisia toimenpiteitä, jotta saisimme talouttamme vakautettua ja samalla turvaisimme laadukkaat palvelut jatkossakin kaikille äänekoskelaisille. Surkeasti valmisteltu Sote-uudistus toi kylmää kyytiä myös meille ja viime kokouksessa jouduimme, moneen muun kunnan tavoin vero-prosenttiamme nostamaan. Yllätys oli se, että äänestyksien jälkeen veroprosenttiamme nostettiin enemmän, mitä olimme neuvotelleet. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee pitämään huolen, että kuntalaisilta kerätyt verot pitää käyttää myös talouden näkökulmasta viisaasti.
Lunttila totesi, kuinka tulevaisuuden näkökulmasta on monia haasteita.
– Valtionosuuksien laskentamallien muuttumisen vuoksi ero suurten ja Äänekosken kaltaisten pienten kuntien välillä tulee kestämättömäksi. Viime vuosina Äänekoski osoittanut olevansa vahvaa seudun kärkeä, niin palveluiden sekä taloudemme osalta. Nyt kunnan talouden sukellus näyttää vääjäämättömältä, joten myös talouden tasapainotilanne täytyy kyetä löytämään.
Hän sanoi, kuinka kunnan, mutta Äänekoskella erityisesti konserniyhtiöiden velkaantumiskehitykseen tulee niin ikään kiinnittää erityistä huomiota.
– Jo huimasti nousseiden korkokulujen takia. Todella merkittävän positiivinen asia oli, että monissa muissa kunnissa lomautettiin tai jopa irtisanottiin henkilöstöä, mutta Äänekoskella vältyimme näiltä ikäviltä toimenpiteiltä.
Erittäin myönteisenä onnistumisena Kokoomuksen valtuustoryhmä näkee, Kuntaliiton verotuloennusteen kasvun 6.3 prosentilla tämän vuoden alkuperäiseen talousarvioon verrattuna.
– Siksi Kokoomus katsoo, että Äänekosken on jatkossakin kehitettävä vahvaa elinkeinopolitiikkaa ja lisättävä alueen vetovoimaa sekä elinvoimaa, koska vain siten saamme kuntaan uusia työpaikkoja ja tätä kautta uusia asukkaita. Kaikkien kriisien jälkeen tulee nousukausi, ja ne kaupungit jotka ovat tähän valmistautuneet, ovat varmasti voittajia. Näemme, että jokaiselle kuka haluaa Äänekoskella yrittää ja työllistää, pitää antaa kaupungin täysi tuki. Toimiva elinkeinopolitiikka sekä riittävä yritys- ja omakotitalotonttien kaavoitus ja myynti on yksi avain siihen, että voimme Äänekoskella jatkossakin panostaa muun muassa lasten, perheiden ja vanhusten laadukkaisiin peruspalveluihin.
Vihreiden Kimmo Tuikka kertoi, kuinka sote-uudistuksen piti helpottaa kuntien taloutta kun sosiaali-ja terveystoimi siirtyivät hyvinvointialueiden hoidettaviksi.
– Todellisuus iski kuitenkin rajusti ja Äänekosken kaupunki hävisi valtavan paljon kun valtionosuuksia alettiin jakaa eri tavalla. Lisäksi tiedossa on että tulevina vuosina valtion rahahanat menevät vielä tiukemmin kiinni. Olemme tilanteessa, jossa tarvitaan maltillisia ratkaisuja talouden ongelmien ratkaisemiseksi niin, että emme palvelujen kurjistamisella aiheuta lisäkustannuksia tulevaisuuteen. Meidän pitää katsoa taaksemme 1990-luvun lamaan ja sen seurauksiin jotta emme tee samoja virheitä uudelleen. Tämän päivän säästöillä ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia tulevaisuuteen.
Tuikka painotti, kuinka lapsista ja nuorista täytyy pitää huolta.
– Ryhmäkokojen suurentaminen ja sijaiskiellot voivat lisätä kaaosta sekä työntekijöiden loppuunpalamista perusopetuksessa. Myös lasten oppiminen kärsii. Viime päivinä on keskusteltu Suomen heikentyneestä Pisa-menestyksestä. Kirjasto voi tukea lasten lukutaidon kehitystä ja kiinnostusta oppia uusia asioita.
Tuikka kiitteli, kuinka Äänekoskella ollaan uudistettu aktiivisesti kouluja.
– Koulunmäen rakentamisen viimeisen vaiheen valmistumisen jälkeen meillä on laadukkaat ja terveelliset oppimisympäristöt jokseenkin kaikille koululaisille. Hienojen kuorien sisälle tarvitaan myös laadukas sisältö.
Hän totesi, kuinka paikallinen teollisuus laajentaa toimintaansa ja luo uusia työpaikkoja.
– Toimiva ja laadukas päivähoito sekä koulu ovat merkittäviä valtteja kilpaillessamme muiden kuntien kanssa teollisuuden uusista työntekijöistä. Asukkaat tarvitsevat myös toimintaa vapaa-ajalle ja hyvän asumisympäristön. Monipuolisesti kulttuuria ja liikuntaa, hyvää kaupunkisuunnittelua sekä luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista – näihin voimme edelleen itse vaikuttaa.
Tuikka muisteli kuinka kaupunginvaltuusto on syksyn aikana käynyt keskustelua siitä, mistä kaikesta voidaan säästää.
– Vähennetäänkö rakentamista, ostetaanko vähemmän tarvikkeita koululle vai vähennetäänkö henkilökuntaa – jopa lomautuksia on väläytelty. Voisimmeko me itse osallistua säästöihin? Lain mukaan alle 20 000 asukkaan kaupungissa pitää olla vähintään 27 valtuutettua. Meitä on 43. Olisiko nyt viimeinkin hyvä aika ja syy valita seuraavissa kuntavaaleissa pienempi määrä valtuutettuja? Kaiken kaikkiaan meidän pitää muistaa, että päätöksenteon täytyy perustua tosiasioihin ja tutkittuun tietoon tavoitteena yhteinen hyvä kaupunkilaisille.
Kristillisdemokraattien Paula Forsgrén ei puuttunut puheenvuorossaan kuntalouteen sen enempää, mutta totesi, kuinka vuosi sitten talousarvio oli lievästi plussalla.
– Aiempina vuosina olemme tehneet hyviä päätöksiä – siitä ovat nähtävillä invenstoinnit kouluihin, liikuntapaikkoihin, kulttuuritiloihin jne. Olimme osanneet ennakoida ja satsata asioihin joiden toteutus ei tulevaisuudessa olisi tässä taloustilanteessa edes mahdollista. Näiltä osin voimme olla tyytyväisiä kaupunkimme tilanteeseen.
Forsgrén mietti tulevia vuosia.
– Näyttää että toistaiseksi taakse ovat jääneet ihavat vuodet ja edessä on aika jolloin joudumme vielä tarkemmin miettimään mihin verorahoja käytämme. Tilanne on sama myöskin ympäröivissä kunnissa. Kaiken tämän keskellä emme kuitenkaan saa unohtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Forsgén sanoi, kuinka talousarviosta ja budjetista puuttuu aina merkittävä ja vaikuttava kohde. Hän muistutti, kuinka tulevaisuudessa vapaaehtoistyön merkitys sekä kolmannen ja neljännen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö tulee korostumaan.
– Vapaaehtoistyöllä tehtävä työ, kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Tämä summa olisi suuri jos kaikkien työpanos laskettaisiin palkoiksi budjettiin. Sadat vapaaehtoiset tekevät työtä eri seurakunnissa, järjestöissä vertaistukijoina, rinnalla kulkijoina, lähimmäisinä. Toiminnoissa joissa kohdataan pienin varoin, mutta suurella sydämellä. Nämä ihmiset ovat niitä kuntamme hyvinvointitalkoisiin osallistuvia jotka eivät itsestään ääntä pidä. Heidän panoksensa näkyy vanhusten yksinäisyyden vähentymisenä, syrjäytyneen nuoren kohtaamisessa, vammaisen henkilön rinnalla kulkemisessa, meille tulleiden kiintiöpakolaisten ja Ukrainasta saapuneiden kotouttamisessa, ystävä-perhe toiminnassa, Forsgrén sanoi ja antoi kiitosta vanhus- ja vammaisneuvostoille sekä nuorisovaltuustolle.
