Musakorneri: Unhola – Luminanssi


Musakornerissa ollaan ihan loisteessa.

 

Suolahtelaissyntyisen Mikael Seppälän upea musiikkiprojekti Unohla on julkaissut uutta materiaalia. Tällä kertaa kuulijaa hemmotellaan kappaleella Luminanssi. Biisin polku Seppälän valmiiksi kappaleeksi on pitkä ja seesteinen.

– Muistan vielä hyvin tarkkaan, kun kirjoittelin kyseistä kappaletta. Sanoitusten oli tarkoitus aluksi säilyä pelkän runon muodossa ja on kulunut jo reilu vuosi siitä, kun istuskelin kotona keittiöpöydän äärellä rustaamassa. Ainoa asia, mikä askarrutti kyseisen tekstin valmistuessa, oli keksiä runolle nimi. Jäipä sitten pölyttymään hetkeksi ”pöytälaatikkoon”. Kappaleen tarkoitus on tulkita melankolian tavoin vanhempaa iskelmää, kun taas ensimmäinen kappale Jänis tuntui olevan enemmänkin pehmorockin tyylistä. Ajattelin tuoda Unholan parissa hieman ”perinteisempää” apetta nykymusiikin keskelle, Mikael avaa sanaista arkkuaan.

Tämä kappale on aivan omaa luokkaansa, eikä sitä voi lokeroida tiettyyn genrelaatikkoon, vaan se seilaa suvereenisti useamman tyylin aalloilla. Biisissä voi kuulla hitusen Rautavaaraa ja tarkalla korvalla myös Kaj Chydeniusta. Musakorneritoimituksemme suosittelee biisiä kuunneltavan hiljaa silmät kiinni. Lupaamme, että voitte nähdä sielujenne okulääreillä upean suomifilmi-idyllin.

– 60-70 luvun iskelmä vaikuttanee aika paljon mielestäni tässä kappaleessa. Näinä päivinä erilaiset genret musiikin parissa ovat kehittyneet laajalti, mikä on minusta erittäin mielenkiintoinen, sekä hyvä asia. Tuumasin kuitenkin laskea oman panokseni tällä tavoin. En oikein osannut pukea kirjoittamaani lyriikkaa muunlaiseen sävellykseen, Seppälä pohtii.

– Syksyllä otin taasen jälleen yhteyttä vanhaan ystävään Patrik Oksaseen, jolloin ryhdyimme luovimaan uutta biisiä. Kappale oli taas nopeasti mennyt eteenpäin tavan akustisesta kappaleesta. Kappaleen ollessa miltei jo valmiilla raiteilla oli edelleen aika keksiä biisille nimi. Soitin tuolloin serkulle ja ystävälleni Janne Saariselle, joka oli keksinyt kappaleen nimen, kutsuen tätä Luminanssiksi. Totesin nimen olleen loistelias ja se kuvasi kappaleen kertosäettä mitä mainioimmalla tavalla. En voi kun jälleen kerran kiittää ystäviäni Patea ja Jannea hyvästä yhteistyöstä, Seppälä hehkuttaa.

Koska Unholalta on viimeisen puolen vuodes sisällä ilmestynyt kaksi messevää korvakarkkia, alkaa hiljainen, mutta laaja fanilauma kaivata koko ajan lisää diggailtavaa. Suurten starojen vaatimattomuus ja mystiikka on Unholassa opittu, eikä tivaamisesta huolimatta paljastella medialle liikoja.

– Unhola -projektin jatkosta ei ole vielä varmoja takuita, mutta tähtäimessä olisi tehdä tulevaisuudessa lisää materiaa. Tarkkoja päivämääriä en kuitenkaan ala lupailemaan, Seppälä kiusoittelee.

– Tämä biisi sopii hektisen viikon lopetukseksi. Saa hengähtää ja sielu levätä kun tätä kuuntelee, musakorneritoimituksemme huokaa kunnioittavasti.

Vastaa