Keski-Suomen Opistolla on edessä suuria muutoksia. Nyt on edessä viimeinen joulu Opistolla, sellaisena kuin me sen tunnemme.
– Aikanaan meillä oli isot ja juhlalliset joulujuhlat. Niitä valmisteltiin huolellisesti koko talon väen kanssa, Opiston emäntä Liisa Hakala muistaa.
Hakala tuli taloon vuonna 1980 ja on tällä hetkellä Opiston pitkäaikaisin työntekijä.
Kaikki työtoverit ovat vaihtuneet moneenkin kertaan, mutta osasta on ehtinyt muodostua silti pitkäaikainen työsuhde.
VUODET OVAT vierineet, ja ajat muuttuneet.
– Astianpesukone oli tullut jo 70-luvun lopulla. Käytössä olleet muovikupit ja muovilautaset vaihtuivat oikeisiin astioihin 80-luvun alussa. Tänä päivänä tiskataan käsin ja syödään pahvilautasilta. Ympyrä sulkeutuu, Hakala naurahtaa.
Käsin tiskaaminen ja kertakäyttöastiat johtuvat siitä, että Opiston oma keittiö on siirtynyt puutalosta Kivitaloon vuoden alussa, jossa tilat ovat resusseiltaan vaatimattomammat. Vuonna 2014 valmistuskeittiö muuttui jakelukeittiöksi, jolloin työt ja työvoima vähenivät. Viime vuosina eläväinen, juhlantäyteinen ja persoonallinen Opisto on monilta osin muuttunut.
– Tuo muutos osaltaan on vaikuttanut siihen, että alan olla valmis lähtemään kohti jotain uutta. Nykyinen tilanne väistötiloissa tuntuu ikään kuin välietappina ja askeleena luopumiseen. Luulen, että Puutalosta ja juhlien täytteisistä vuosista olisi ollut vaikeampaa lähteä, Hakala pohtii.
– Minulle tulee ikävä sitä juhlan tuoksua. Se, kun avaat kylmiön oven ja tulee juhlaruokien tuoksut, salaatit, paistit, kalat ja kakut. Se oli ihanaa aikaa, 15 vuotta talossa ollut Tiina Muranen sanoo.
36 VUOTEEN mahtuu paljon muistoja. Mukavat opiskelijat ja lukuisat yksityisten, yhteistön ja oman talon juhlat. Opistolla on vieraillut paljon arvovieraita kuten presidentti Ahtisaari, lukuisat ministerit, kansanedustajat ja musiikin ammattilaiset.
– Olen arvostanut ihan jokaista tavallistakin tallaajaa, joka on asiakkaaksemme tullut, Hakala sanoo.
Opistolla on ollut säpinää ja oma omannäköisensä porukkahenki työntekijöiden ja opiskelijoiden kesken.
– Aina on kahvipöydässä istuttu yhdessä porukassa, Hakala vakuuttaa.
VAIKKA NYT elellään suvantovaihetta, Opiston historiaan liittyy myyös ruuhkaisia kausia ja Hakalakin on pitkään elänyt ”talon mukaan”. Hakala uskoo, ettei viimeisenä työpäivänä itketä. Vuosikymmenten kestävän työputken jälkeen olisi ihme, mikäli välillä ei tulisi vähän ikävä Sirkanpolulle.
–Luultavasti olisin erilainen ihminen ilman tätä työtä. Opisto on vaikuttanut minunkin arvomaailmaani.
Ei lappua luukulle
Vaikka ammatillinen koulutus siirtyy ensi syksynä pois Opistolta, ei historiallinen paikka kuitenkaan jää tyhjilleen.
Keski-Suomen Opiston ammatillinen koulutus siirtyy hallinnollisesti POKEn alaisuuteen vuoden 2017 alusta. Ammatillinen koulutus siirtyy Sirkanpolulta Opinahjontielle syksyllä. Vaikka väki kuusiaidan suojissa vähenee, ei tarkoitus silti ole lyödä lappua luukulle.
– Opistoalueelle jää kansanopisto, Ryhmäkoti Redi, Perheryhmäkoti Fenderi sekä majoitustiloihin biotuotetehtaan ja Nelostien rakentajia. Ensi vuonna jatkuu myös nuorten maahanmuuttajien koulutus, rehtori Hannu Salvi kertoo.
Salvi on toiminut Opiston rehtorina 26 vuotta. Näihin vuosiin on mahtunut paljon hyvää.
– On ollut hienoa olla mukana uraauurtavassa toiminnassa. Me olimme muun muassa mukana perustamassa humanistista ammattikorkeakoulua, meillä oli ensimmäisiä avoimen yliopiston koulutuksia ja nuorisotyön koulutuskin aloitettiin ensimmäisten joukossa ja RokkiBreikki oli aikaansa edellä syrjäytyvien nuorten auttamisessa, Salvi muistaa ylpeänä.
YKSI MERKITTÄVIMMISTÄ muistoista liittyy Suolahtisaliin, joka oli jo valmistuessaan yksi harvoista Keski-Suomen tiloista, jotka alun perin rakennettiin konserttisaleiksi. Upea akustiikka ja idyllinen miljöö teki vaikutuksen niin kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin artisteihin.
Salvi uskoo, että Opistolta tuttu yhteishenki siirtyy opiskelijoiden mukana POKElle.
– Ei vastaavanlaisia opiskelijoita ole paljoa. He ovat luonteeltaan sosiaalisia ja ahkeria ja varmasti täydentävät hyvin POKEn opiskelijakuntaa, Salvi sanoo luottavaisesti.
