Ramin Kortit 111: Suojarinne suihkulähteineen


 

SUOJARINNE JA SISÄ-SUOMEN SAIRAALA

 

Tämä lampi suihkulähteineen Suojarinteen hallintorakennuksen edessä täytettiin, kun siinä ei pysynyt vesi. Kauniista lähteestä siltoineen lienee useampia kortteja- mutta missä ? Taustalla oleva hallintorakennus piti rakentaa korkeimmalla kohdalle, mutta sosiaaliministeriön tarkastajan tullessa sateiseen Suolahteen pikkukengissä, hän ei kävellyt pidemmälle, ja hallintorakennus päätettiin laittaa suunnitelmista poiketen heti alueen alkuun.

Tämä lampi suihkulähteineen Suojarinteen hallintorakennuksen edessä täytettiin, kun siinä ei pysynyt vesi. Kauniista lähteestä siltoineen lienee useampia kortteja- mutta missä ? Taustalla oleva hallintorakennus piti rakentaa korkeimmalla kohdalle, mutta sosiaaliministeriön tarkastajan tullessa sateiseen Suolahteen pikkukengissä, hän ei kävellyt pidemmälle, ja hallintorakennus päätettiin laittaa suunnitelmista poiketen heti alueen alkuun.

 

Postikorteissa on joitakin sellaisia  erikoiskohteita,  jotka ovat harvinaisia, vaikka kortteja on painettu ja lähetelty runsaasti. Suolahden edelläkäynti mielenterveys- ja kehitysvammaishoidossa on tuottanut useita postikortteja, joita voi löytyä ympäri maailmaa. Postikorttiaiheet eivät näissä ole kovin silmiähiveleviä: tasakattorakennuksia ja suuria laitoksia – eikä yhtään ihmistä. Tämä johtunee pitkälti aiemmasta käytännöstä, että potilaita ei saa kuvata eikä nimetä (edes sanomalehdissä) vaan ainoastaan henkilökuntaa.  Tilanne- ja työkuvia oli siis melkein mahdotonta ottaa.  Suojarinteen  (täytetty) suihkulähde on ollut kuvauksellinen, mutta Ramin kortteihin niitä ei ole sattunut  kuin yksi – olisivatko ne niitä harvinaisimpia ?

Ilmavalokuvia on useampia sekä Peiskistä (B-mielisairaalan kutsumanimi) että Suojarinteestä. Karhumäen ottamia  edellisestä ovat ilmakuvat vuosilta 1955 (no 11182), 1964 (n:ot  17340 ja 17341), 1968 (no 19727) sekä  1970 värillinen kaksikuvakortti (not 3382 ja 3380 Suolahden keskusta). Suojarinteestä Karhumäen ilmakuvissa löytyvät kortit vuodelta 1968 (n:ot 19723 ja 19729) ja lisäksi jatkona on ilmakuva Savontien tienristeyksestä ja Katvelasta (no 19724).

 

 

Sisä-Suomen sairaala on Suomen ensimmäinen  B-mielisairaala. Se avattiin 20.3.1953. Siis jo ennen Keski-Suomen Keskussairaalaa (1954).  Miehet asuivat alhaalla, naiset yläkerroksessa. Henkilökunnalle valmistui samana vuonna asuntola, joka on päärakennuksesta etuoikealla.  Sitä ennen henkilöstö asui Tallilan päärakennuksessa.  Tässä kuvassa nelikerroksinen 116-paikkainen ensimmäinen sairaalarakennus on vielä yksin.

Sisä-Suomen sairaala on Suomen ensimmäinen B-mielisairaala. Se avattiin 20.3.1953. Siis jo ennen Keski-Suomen Keskussairaalaa (1954). Miehet asuivat alhaalla, naiset yläkerroksessa. Henkilökunnalle valmistui samana vuonna asuntola, joka on päärakennuksesta etuoikealla. Sitä ennen henkilöstö asui Tallilan päärakennuksessa. Tässä kuvassa nelikerroksinen 116-paikkainen ensimmäinen sairaalarakennus on vielä yksin.

 

Tallilan päärakennuksessa asui puolen tusinaa peiskiläistä, mm. mielisairaanhoitajia sekä maatilanhoitaja ja karjakko.  Navetassa oli lehmiä kymmenkunta,  sikoja 17 ja kanoja 36. Eläintenpito päättyi 1961. Noin 90 hehtaarin tilanhoito oli tärkeää, sillä paitsi ruokaa ja polttopuuta, tilalta saatiin olkia patjoihin (!) ja tietenkin terapiatöitä. Päättäjät ymmärsivätkin paremmin maatalouskoneiden hankinnat  kuin hoitotyöt. Potilaiden hoidosta ei juuri kyselty vaan kokouksissa pohdittiin miten hyvin Sisä-Suomen sairaalan maatila piti talouden omavaraisena.

 

Karhumäen 2-osaisen kortin yläkuvassa näkyy vuonna 1957 valmistuneen toisen 128-paikkaisen sairaalarakennuksen lisäksi kovasti hoidettu puutarha ja tilan peltoja. Tallilan tilan Timo-hevonen muuten jatkoi työtään entiseen tapaan, vaikka omistaja ja isäntä vaihtui.

Karhumäen 2-osaisen kortin yläkuvassa näkyy vuonna 1957 valmistuneen toisen 128-paikkaisen sairaalarakennuksen lisäksi kovasti hoidettu puutarha ja tilan peltoja. Tallilan tilan Timo-hevonen muuten jatkoi työtään entiseen tapaan, vaikka omistaja ja isäntä vaihtui.

 

 

Asuntolaa jatkettiin 1957 ja ”Onnela” , perheellisten asuntola nousi 1960. Kerrostalo tien vieressä on nyt vuokratalona. Sairaalarakennukset saneerattiin 1982-6 ja uusi terapiarakennus rakennettiin 1985 kahta sairaalarakennusta yhdistämään – nimeksi tuli ulkonäön mukaan ”Mutteri”.  Avohoidon kehittyminen pudotti potilasmääriä 1970-luvun puolivälin 277:stä vuoteen 2003 mennessä  86:een.  Yhtenä syynä olivat myös Suojarinteelle siirtyneet kehitysvammaiset.

 

Kukapa muu kuin Albin Aaltonen näppäsi tämän korttikuvan Sisä-Suomen sairaalasta. Oletettavasti kuva on jo 50-luvun puolelta. Aaltosella on tästäkin aiheesta useampia kuva, joita on löytynyt kulkeneina 1962-1970.  Silti niitä ei juuri missään tapaa. Nykyisin tässä rakennuksessa on Tyynenkoti vasemmalla ja oikealla Toivonkoti. Taaimmaisessa sitten Tiinan ja Taunon kodit.

Kukapa muu kuin Albin Aaltonen näppäsi tämän korttikuvan Sisä-Suomen sairaalasta. Oletettavasti kuva on jo 50-luvun puolelta. Aaltosella on tästäkin aiheesta useampia kuva, joita on löytynyt kulkeneina 1962-1970. Silti niitä ei juuri missään tapaa. Nykyisin tässä rakennuksessa on Tyynenkoti vasemmalla ja oikealla Toivonkoti. Taaimmaisessa sitten Tiinan ja Taunon kodit.

 

Asenteet muuttuivat. Peiskiä pidettiin potilaiden viimeisenä pakkohoito -”kotina”, vaikka se oli sairaala. Siirtyminen itsenäiseen tuettuun asumiseen oli suuri murros – niin yhteiskunnalle kuin omaisille. Ensimmäiset kuntoutuskodit olivat Kerttula ja Mattila vuonna 1984. Avohoidon kehitys tyrehtyi, kun 1990-luvun alussa osakaskuntien rahat loppuivat ja alkoi henkilökunnan, tilojen ja toimintojen karsinta.  Sisä-Suomen Sairaala lakkautettiin 2008.

 

Karhumäen veljekset ottivat aina kuvia suurista merkkikohteista, kuten tehtaista.

Karhumäen veljekset ottivat aina kuvia suurista merkkikohteista, kuten tehtaista.

 

 

Suojarinne, alkujaan keskuslaitos Suojakoti, oli kuntainliiton ylläpitämä kehitysvammaisten asuin- ja työyksikkö. Ensimmäinen työntekijä, laitoksen johtaja Matti Ennevaara palkattiin kesäkuussa 1964 (k.1976). Ensimmäiset asukkaat muuttivat 4.6.1965 ja vuoden lopussa oli Suojakodissa jo sata kehitysvammaista. Suuri ongelma alussa oli – ei keskeneräiset rakennukset – vaan henkilökunnan saanti. Vajaamielisten hoitajia ei ollut. Harvat koulutukset oli saatu alan laitoksissa. Suojarinne päättikin jo 1967 aloittaa alan hoitajien koulutuksen – mutta joutui siirtämään hanketta syksyyn 1968, kun pätevää opettajaa ei löytynyt.

Tässä 1970-luvun alun kuvassa näkyvät jo useat Suojarinteen rakennukset: vasemmalla etualalla 1965 talousrakennus piippuineen poiskaivetun lammen edessä, sitten kolme apilarakennusta: Neliapila, Puna-apila (Ranta-apila) ja Valkoapila (Apila), jotka valmistuivat 1966. Mäellä on Harjula (Kotiharju), koivujen peittämä Rantakoti, jotka valmistuivat 1965 sekä Päivöla ja Tuulentupa 1967. Aivan vasemmassa yläreunassa pilkottaa 1968 valmistunut kerrostalo Savontien varressa. Tämän jälkeenkin piti rakentaa vielä neljä taloa, mutta avohoito alkoi jo vallata alaa ja rakennettiin vain koulu- ja terapiatalo (1969) rannan lähelle. Siksi Suojarinteellä on niin paljon nurmikenttää ! Kuvan otti ja painoi Mainos Varteva 1970 (MV n:o 348).

Tässä 1970-luvun alun kuvassa näkyvät jo useat Suojarinteen rakennukset: vasemmalla etualalla 1965 talousrakennus piippuineen poiskaivetun lammen edessä, sitten kolme apilarakennusta: Neliapila, Puna-apila (Ranta-apila) ja Valkoapila (Apila), jotka valmistuivat 1966. Mäellä on Harjula (Kotiharju), koivujen peittämä Rantakoti, jotka valmistuivat 1965 sekä Päivöla ja Tuulentupa 1967. Aivan vasemmassa yläreunassa pilkottaa 1968 valmistunut kerrostalo Savontien varressa. Tämän jälkeenkin piti rakentaa vielä neljä taloa, mutta avohoito alkoi jo vallata alaa ja rakennettiin vain koulu- ja terapiatalo (1969) rannan lähelle. Siksi Suojarinteellä on niin paljon nurmikenttää ! Kuvan otti ja painoi Mainos Varteva 1970 (MV n:o 348).

 

Suojarinne oli melkeinpä kaikessa edelläkävijä, josta seurasi, että heti alusta asti siellä kävi lukuisia vieraita tutustumassa ja oppimassa. Ensimmäisenä toimintavuonna vieraita kävi koti- ja ulkomailta  noin 1300. Vauhti vain parani ja 1970 vieraita oli jo yli 3000. Asukkaiden määrä kasvoi samaa tahtia :1970 alussa 300. Edistyksellisyydestä Suomen ainutlaatuisin esimerkki on vuosien 1995-98 vammaismatkailu, kun Suojarinteen Paritalossa (Lomala) lomailivat kehitysvammaiset turistit Saksasta, Sveitsistä ja Suomesta. Heille oli tietysti paljon ohjelmaa koskenlaskusta moottorikelkkasafareihin.

Love Recordsin 1972 julkaisema levy ”Tuulen laulu” Tove Janssonin levykannella on Suomen ensimmäinen levy, jossa kehitysvammaisten  itse soittavat ja laulavat.  Näinä euroviisupäivinä se lienee Suolahden keräilyaarteista tavoitelluimpia. ”Humppa-Oravat” nimellä esiintynyt yhtye oli hyvin suosittu ja esiintyi vuosina 1969-1973 mm. Peacockissa ja Finlandia-talolla. Yhtyeen synnyttäjä oli askarruttaja (!) ja ohjaaja Ritva Varnila sekä käyntiinpanija ja levytysrahojen hankkija lehtori Martta Oesch. ”Össin” jäätyä eläkkeelle 1972 yhtye pian hajosi. Uusi bändi perustettiin 1975 jälkeen – ”Suojarinteen Rytmi ja Jatsi” kokosi entisiä humppaoravia ja levykin tehtiin 1981. Yhtyettä ohjasi näihin aikoihin musiikkiterapeutti Kari Syvänen, joka kehitti värinuotitusta helpottamaan soiton oppimista. Hänen seuraajansa Kaarlo Uusitalo jatkoi työn kuvionuotitukseksi, joka nyt on maailmankuulu.

Love Recordsin 1972 julkaisema levy ”Tuulen laulu” Tove Janssonin levykannella on Suomen ensimmäinen levy, jossa kehitysvammaisten itse soittavat ja laulavat. Näinä euroviisupäivinä se lienee Suolahden keräilyaarteista tavoitelluimpia. ”Humppa-Oravat” nimellä esiintynyt yhtye oli hyvin suosittu ja esiintyi vuosina 1969-1973 mm. Peacockissa ja Finlandia-talolla. Yhtyeen synnyttäjä oli askarruttaja (!) ja ohjaaja Ritva Varnila sekä käyntiinpanija ja levytysrahojen hankkija lehtori Martta Oesch. ”Össin” jäätyä eläkkeelle 1972 yhtye pian hajosi. Uusi bändi perustettiin 1975 jälkeen – ”Suojarinteen Rytmi ja Jatsi” kokosi entisiä humppaoravia ja levykin tehtiin 1981. Yhtyettä ohjasi näihin aikoihin musiikkiterapeutti Kari Syvänen, joka kehitti värinuotitusta helpottamaan soiton oppimista. Hänen seuraajansa Kaarlo Uusitalo jatkoi työn kuvionuotitukseksi, joka nyt on maailmankuulu.

 

Suojarinteen sijoittuminen juuri Suolahteen oli pitkälti kauppalanjohtaja Vilho Meritien vaikutusta. Kauppala teki 1960 ehdotuksen vajaamielislaitoksen perustamisesta Keski-Suomeen ja kutsui koolle koko maakunnan kokouksen. Samantien Suolahti avasi tilin laitosta varten ja sitoutui maksamaan aloituskustannukset – ei ihme, että Keuruu ja Korpilahti hävisivät äänestyksessä. Kustannusarvio oli vaatimattomasti vähän reilu miljardi sen aikaista markkaa.

 

Tämä Karhumäen ilmakuva  (no 19724) vuodelta 1968 on hyvin harvinainen. Suolahden kauppala lahjoitti maa-alueen,  johon rakentui vauhdikkaasti 1965-67 Riihijärvenkadun 8-12 kolme kerrostaloa (nyk. Riihenhovi A-B ja Riihenpuisto), joista vasemmalla näkyy kaksi. Suojarinteen henkilökunnalle tarkoitetut kerrostalot viitoittivat sittemmin kolmen muun kerrostalon rakentamista  jatkona keskustaan päin. Suojarinteen väelle rakennettiin vielä 1967-71 Riihijärvenkadun (37-46) loppupäähän kuusi punatiilistä omakotitaloa.

Tämä Karhumäen ilmakuva (no 19724) vuodelta 1968 on hyvin harvinainen. Suolahden kauppala lahjoitti maa-alueen, johon rakentui vauhdikkaasti 1965-67 Riihijärvenkadun 8-12 kolme kerrostaloa (nyk. Riihenhovi A-B ja Riihenpuisto), joista vasemmalla näkyy kaksi. Suojarinteen henkilökunnalle tarkoitetut kerrostalot viitoittivat sittemmin kolmen muun kerrostalon rakentamista jatkona keskustaan päin. Suojarinteen väelle rakennettiin vielä 1967-71 Riihijärvenkadun (37-46) loppupäähän kuusi punatiilistä omakotitaloa.

 

Samoin kuin Sisä-Suomen sairaala, ajettiin Suojarinne 1990-luvulla alas. Nykyisin vanhainkotina toimivat rakennukset myytiin kaupungille jo vuonna 2000. Kun sitten Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö perustettiin 2003,  Suojarinteen toiminnat hiljennettiin 2006 ja kuntayhtymä myi Äänekosken kaupungille rakennukset 2008.

 

 

 

 

 

Tämä logo on Suojarinteellä työskennelleen ohjaaja Hannu Piilosen suunnittelema. Se saattaa löytyä jostakin Suojarinteen kortista, sillä sitä käytettiin virallisissa kirjepapereissakin. Hannu muuten suunnitteli 1990 Suojarinteelle yhden muistomerkinkin: Suojarinteen alueet kauppalalle lahjoittaneen Möttölän talon peruskivistä Hannu laati ”Kasvun” Kotiharjun (ja Möttölän talonpaikan) alapuolelle. Yhä pystyssä.

Tämä logo on Suojarinteellä työskennelleen ohjaaja Hannu Piilosen suunnittelema. Se saattaa löytyä jostakin Suojarinteen kortista, sillä sitä käytettiin virallisissa kirjepapereissakin. Hannu muuten suunnitteli 1990 Suojarinteelle yhden muistomerkinkin: Suojarinteen alueet kauppalalle lahjoittaneen Möttölän talon peruskivistä Hannu laati ”Kasvun” Kotiharjun (ja Möttölän talonpaikan) alapuolelle. Yhä pystyssä.

 

 

 

Hupaisaa, että Suojarinteellä keksittiin myös Elorieha, joka pidettiin ensi kerran 1973

 

 

 

LÄHTEET:

Pitkänen Paavo, Suojarinteen vuosikymmenet (2009)

Ala-Haavisto Raili, Sisä-Suomen Sairaala 1953-2003 (2003)

Sisä-Suomen lehti 1967

Hannu Piilosen haastattelu 15.5.2015

Aada Mustonen ja Sini Saarilahti:  Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012–2014, Äänekosken seutukunta, inventointiraportti (2014).

 

***

POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI

 

 

Vastaa