Reilu 50 vuotta sitten Pentti Kankainen näki Nelostien rakentuvan Äänekosken kylkeen. Nyt miehen lapsuudenkoti jää Huutomäen uuden eritasoliittymän alle.
Liikenne pauhaa suljettujen keittiöverhojen takana lakkaamatta. Henkilöautojen ja raskaiden kuljetusten määrä on kasvanut jatkuvasti Huutomäen keltaisen rintamamiestalon vieressä kulkevan valtatien 4 varrella.
Aivan Saarijärvelle kääntyvän risteyksen kyljessä asuvalle Pentti Kankaiselle on annettu elokuun loppuun asti aikaa muuttaa tavaransa pois Nelostien parannushankkeen tieltä.
Huutomäen kohdan tiesuunnitelmassa miehen lapsuudenkodin tontti nököttää juuri eikä melkein uuden eritasoliittymän kohdalla.
– Jyrä ajaa talon ja kaiken sisälle jääneen matalaksi varmaan aika pian, Pentti toteaa keittiönpöydän äärellä.
Mies pysyy tyynenä, vaikka isän rakentama talo ja vuosikymmenten muistot ovat pian palasina tontilla. Nyt edessä oleva pakkomuutto harmittaa, tietenkin, mutta katkeraksi Pentti ei mielialaansa kuvaile.
Tähän hetkeen on osattu varautua jo vuosikausia viereisen valtatien liikennemäärien kasvaessa.
– Tajuan, että muutoksia on pakko tehdä, on purettava entistä ja rakennettava uutta.
Ilman hyvästejä ovea ei kuitenkaan lopullisesti suljeta. Iso joukko lähimmäistä sukua saapuu jäähyväisjuhliin Nelostien varteen kuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna laulamaan ja syömään yhdessä tutussa pihassa.
REILU 60 vuotta sitten talon pihalta avautuva maisema oli hyvin erilainen. Vanha kylätie oli suurten riippakoivujen reunustamana upea näky, kuin ”Versaillen puutarhakäytävä”.
Pentti Kankainen muistaa nykyisen Nelostien rakentamisen hyvin, sillä perheen äiti piti silloisille työmiehille kahviota tässä samaisessa keittiössä. Myös vuoden 1956 presidenttivaaleja ja Urho Kekkosen valintaa jännitettiin Kankaisten radiosta yhdessä tierakentajien kanssa.
Nelostien valmistumisen jälkeen Huutomäen naapuruston pojat pelasivat jääkiekkoa ajoradalla.
– Odotimme runsaita sateita ja tien pinnan jäätymistä illalla. Sitten vain luistimet jalkaan ja pelaamaan tielle. Kun auto oli tulossa, väistimme sivuun ja jatkoimme taas. Ehdimme pelata pitkästikin kerralla, Pentti nauraa.
Tuolloin aikanaan Honkolan kylän ja Äänekosken ohi kulkeva liikenne oli verkkaista. Nelostien tätä osuutta ei suunniteltu nykyisille liikennemäärille, tie on käynyt kapeaksi ja risteykset vaarallisiksi.
Metsä Groupin päätös biotuotetehtaan rakentamisesta ja tehtaan myötä merkittävästi kasvavista raskaista kuljetuksista sai valtion kiireesti etsimään budjettiraon kiireellisimmille tieparannuksille.
HAASTATTELUN hetkellä kuuta on jäljellä reilut kaksi viikkoa. Tontin puut on jo myyty eteenpäin mutta tuvan hiljaisissa nurkissa ei vielä näy kiire pois purkujyrän alta. Tavarat ovat mausteita myöten vielä hyllyissään.
Pentti on etsiskellyt sopivaa uutta kotia viimeiset pari vuotta laajalla akselilla Viitasaarelta Tampereelle. Kierroksia oli kiihdytettävä kesän alussa ja vain kuukausi ennen elokuun takarajaa varmistui asunto Suolahdesta.
– Ajattelin, että tuoreena paluumuuttajana haluan vielä ainakin hetken pidempään katsella, mitä Äänekoskella tapahtuu.
Huutomäen lapsuudenkotiinsa Pentti Kankainen muutti viitisen vuotta sitten eläköidyttyään Tampereelta. Siihen asti talo oli toiminut koko lähisuvun kestikievarina, sijaitseehan se keskellä keskistä Suomea.
– Jos vain osaisimme tehdä äidin reseptin mukaista lammas-kaalipataa keittiön vanhassa leivinuunissa, niin se oli upeaa jäähyväisjuhlassa. Nyt syömme Niiniveden kaloista tehtyä keittoa, sekin on herkullista ja lapsuudessa varsin tyypillinen ruoka tässä talossa, Pentti nauraa.
Nelostien rakentajat joivat aiknaan kahvia ja kuuntelivat vuoden 1962 presidentinvaalin tämän samaisen keittiön ikkunan alla.
Elämää Huutomäessä
– Pentti Kankaisen perhe sai rintamamiestontin Honkolan kylän Huutomäestä. Kolmen sodan veteraani Yrjö-isä rakensi talon silloisen kylätien varteen vuonna 1949.
– Perinteisessä rintamiestalossa asui vanhempien ja vuonna 1947 syntyneen Pentin lisäksi kuusi muuta lasta. Pihapiirissä pidettiin karjaa, sikoja ja myöhemmin lampaita.
– Valtatien 4 uuden linjauksen rakentaminen Jyväskylästä Hirvaskankaan kautta Äänekoskelle käynnistyi vuonna 1955. Urakka kesti kaikkiaan viisi vuotta.
– Parhaimpien lapsuusmuistojen joukossa on pääsiäisten trullikolttoset, kun Honkolan alueen lapset ja nuoret kiersivät yöaikaan herättämässä naapuritalojen isäntiä. Toisinaan isännät olivat varautuneet leikkiin piellä, tervalla ja noella.
