Henkilökohtaisten asioiden hoitaminen tai sosiaalisessa mediassa hengailu työpäivän aikana on yhä helpompaa, mutta asiaan ei yleisesti koeta tarvetta puuttua kovilla panoksilla.
Somettamisesta ei ole muodostunut ongelmaa Metsä Groupin biotuotetehtaan suurella työmaalla. Henkilökohtaiset mobiililaitteet kulkevat matkassa myös työpäivien aikana, mutta vapaa- ja työajan välinen raja pysyy ojennuksessa siitä huolimatta.
Biotuotetehdashankkeen viestintäpäällikkö Anna-Liisa Pennanen kertoo, ettei työmaalla esimerkiksi ole olemassa erillistä yleistä someohjeistusta. Urakoitsijoiden ja työntekijöiden omaan arviointikykyyn luotetaan vankasti.
– Meillä ongelmia ei ole ollut, eikä sosiaalisen median käyttämistä valvota. Kaikki toiminta, sosiaalisen median käyttäminen mukaan lukien, perustuu työmaan yleisiin sääntöihin ja ohjeisiin.
– Yleinen ohje on varmasti kaikkialla sen kaltainen, että työaikana keskitytään työtehtäviin ja omalla ajalla voi somettaa, Pennanen tarkentaa.
Työajan ulkopuolinen elämä kulkee suomalaisilla yhä useammin ja helpommin taskussa.
Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan mobiililaitteiden käyttö on yleistynyt nopeasti. Vuoden 2015 tilastot kertovat, että 16–74-vuotiaista lähes 70 prosenttia suomalaisista käyttää älypuhelinta ja 74 prosenttia käyttää internetiä yleensä useita kertaa päivässä.
TIUKASTA KÄNNYKKÄKURISTA löytyy esimerkkejä muun muassa Linnanmäeltä, jossa työntekijöiltä on täysin kielletty kännyköiden näpräily.
Varusmiesten ja reserviläisten ohje puolestaan neuvoo selkeästi jaoteltuna, mitä sosiaalisessa mediassa voi kertoa ja mitä ei. Varsinkin paikkatietojen jakamiseen ja sotilasalueella kuvaamiseen puututaan tiukasti.
Kännykän käytön aiheuttamissa ongelma- tai häiriötilanteissa työnantajalla on oikeus puuttua siihen, miten työntekijä käyttää työaikaansa.
Monien muiden kuntien tapaan Äänekoskenkin kaupungin työntekijöille luotiin sosiaalisen median ohje viime syksynä. Ohjeessa painotetaan erityisesti työntekijöiden vaitiolo- ja lojaliteettivelvoitetta työnantajaa kohtaan sekä epäsuorasti kielletään sosiaalisen median palveluiden huvikäyttö työaikana.
– Halusimme luoda kaikille yhteiset pelisäännöt sosiaalisessa mediassa toimimiselle. Valmistelimme ohjeistusta yt-toimikunnassa ja johtoryhmässä, ajatukset sen sisällöstä olivat hyvin samanlaiset niin työntekijöiden edustajien kuin työnantajankin puolella, kaupungin henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki kertoo.
Anna-Liisa Pennanen puolestaan toteaa, että on hyvin inhimillistä, jos joku kertoo henkilökohtaisessa some-profiilissaan myös työstään, olipa ajankohta työaika tai vapaa-aika.
– Kriittinen ero liittyy esimerkiksi siihen, onko asia yrityksen sisäinen. Toinen hyvä esimerkki liittyy lausunnonanto-oikeuteen. Organisaatioissa lausunnonantaja on aina nimetty henkilö, joka on vastuussa kohteesta ja jolla siten on esimerkiksi paras kokonaiskäsitys asioista, Pennanen sanoo.
Äänekosken kaupungin someohjeistuksessa muistutetaan erikseen, että henkilökuvien julkaisuun on pyydettävä lupa kuvattavilta.
Biotuotetehdastyömaalla ja koko Äänekosken tehdasintegraatissa materiaalin tallentamiseen, siis esimerkiksi kuvaamiseen, tarvitaan erikseen lupa.
BIOTUOTETEHDASTYÖMAALLA muottitöitä tekevä äänekoskelainen Matti Tuominen muistaa työnantajansa ohjeistaneen työntekijöitä siitä, että päivisin puhelin pysyy taskussa.
– Yleensä pidän kännykkää matkassa, jotta pystyn vastaamaan työhön liittyviin puheluihin. Joinakin päivinä jätän sen kokonaan matkasta, jos pelkään kännykän rikkoutuvan työn ohessa, viime marraskuusta asti biotuotetehdasta rakentanut Tuominen kertoo.
Varsinkin nuorempien työntekijöiden kahvitauot kuluvat puhelinta räplätessä mutta Tuomisen mielestä on yleisesti päivänselvää, että työaikaa ei kuluteta kännykkä kädessä eikä työmaata kuvata julkaistavaksi.
Anna-Liisa Pennanen huomauttaa, että biotuotetehdastyömaan arjessa kännyköistä on runsaasti hyötyä. Kännyköitä ja taulutietokoneita eli tabletteja käytetään muun muassa turvallisuushavaintojen tekemiseen ja kuvaamiseen sekä työmaa-alueen kulunvalvontaan.
