Valtran eläkeläisten keskiviikon kesäsauna saa kiitosta. Yhteinen saunahetki koetaan hyvin merkittäväksi tapahtumaksi.
Valtra osti Ruotinkylän tien varrelta, Keiteleen rannalta alueen henkilöstönsä virkistyskäyttöön sekä juhlapaikaksi että edustustilaksi. Alue on ostettu Viikin suvulta 1960-luvun lopulla ja paikalle pystytettiin saunarakennus vuonna 1972. Sauna toimii yhä tänä päivänä alkuperäisessä tarkoituksessaan, kun saunalle kokoonnutaan henkilöstön tiimipäiviin. Mikä mukavinta, tarjoaa yritys eläkeläisilleen kesäkeskiviikkoisiin mahdolllisuuden rantasaunan leppeisiin löylyihin sekä yhdessäoloon. Ahkeraksi tunnetut eläkeläiset järjestävät Isonkivenrannassa myös muuta mukavaa, kuten pilkkikisat.
Toimittaja pääsi kuokkavieraaksi kesän ensimmäiseen saunahetkeen. Tuvassa loimotti takka ja makkara paistui tikun nokassa ja maistui saunan ja uinnin päälle. Joku heitti talviturkin harteiltaan kun toinen taas empi ja päätti heittää sen vasta juhannussaunan yhteydessä.
– Juhannusviikolla saunotaan keskiviikon sijasta perjantaina, juhannusaattona. Se on meillä vuosikymmenten mittainen perinne jo. Pistetään koivut tuohon pääoven pieleen juhannuksen kunniaksi. Ja kyllä täältä ainakin yksi vastamies löytyy, Erkki Jämsen kertoo.
Valtran eläkeläisten joukko on ryhmittynyt siten, että lämmitusvuorot on jaettu tarkasti ruudukkoon. Naiset istuvat pitkällä penkillä, miehet pöydän ympärillä. Työelämä on pitkä rupeama ihmisen elämänkaaressa, ja sen myötä on solmittu elinikäisiä ystävyyssuhteita. Paikalla on itseoikeutetusti myös työkavereiden puolisot, jotkut jo leskeksi jääneitä.
– Ei me juurikaan muistella millaista oli tehdä työtä, mutta jos miehiä kuuntelee, niin ne pitävät huolen siitä puolesta, On tosi mukava nähdä työkavereita ja vaihtaa kuulumisia. Tämä keskiviikon saunavuoro rytmittää mukavasti kesän kalenteria, naurahtaa Ritva Tuomikoski.
Sauna on suomalaiselle paikka, jossa kuulee parhaat jutut. Värssynpätkä ”Kun soivat kiukaan mustat urut, unhoittuvat arjen surut” todetaan olevan täyttä asiaa.
– Täällä käy meitä eläkeläisiä parin kymmenen molemmin puolin.
Seniorikansalaiset haluavat olla kiinni päivän polttavissa asioissa. Tämän päivän työelämä saa pyyhkeitä.
– Ennen aikaan oli hirveän kiva olla töissä, kun saatiin nauraa ja pitää lystiäkin sekä pitää luppoaikaa työn lomassa. Mutta kyllä me aina kaikki työt tehtiin, mitä piti, Tuomikoski sanoo.
Saara Hämäläinen kertoo, että aina on kiva tulla.
– Näkee tuttuja ja saa saunoa. En käy kovin tiukkaan järvessä, mutta kyllä minä muutaman kerran uin. Parasta Suomen kesässä on rantasauna, täällä on ihan hyvät löylyt, ja viihdyn saunan päälle täällä monta tuntia, tällä on hyvää tekevä vaikutus, Hämäläinen sanoo.
Isonkivenranta saunoineen on tärkeä kohtaamispaikka leskeksi jääneelle Olavi Kettuselle.
– Kun vaimoni Aili nukkui pois pari vuotta sitten, kysyin miten minulle käy. Sanottiin, että kuulun kalustoon ja saan yhä kulkea pilkkiksioissa ja pelaamassa bocciaa. Valtra tuli vaimon kautta totaalisesti tutuksi, Kettunen sanoo.
Erkki Jämsen jäi eläkkeelle vuonna 2001. Hän tuli yhtiön palvelukseen vuonna 1969.
– Se oli läpi elämän kestänyt pesti. Olin mukana katsomassa, kun nämä hirret tuotiin paikalle ja pääsin heti saunaan kun kiuas lämpeni. Täällä saa hyvät löylyt ja monet juhlat on täällä pidetty, Jämsen sanoo.
– Minun tyttären häät tanssittiin täällä. Tämä on ehdottoman tärkeää meille. On upeaa tulla veittämään tänne juhannusta, se on ollut perinne jo monta kesää. Täällä käy meidän eläkeläisten kanssa myös vielä työelämässä olevia valtralaisia, joiden kanssa on kiva jutella nykyaikaisesta traktorinvalmistuksesta. Pidetään osaltamme paikkaa kunnnossa ja siinä samalla saadaan hyötyliikuntaa: siivotaan rantaa, niitetään ruohikkoa ja mätetään puita liiteriin talkoilla, tämä on meille erittäin tarpeellinen hetki, Olavi Kettunen lisää.
