Vuodenvaihteessa voimaan astunut palkkatukiuudistus tulee kalliiksi kunnille. Myös Äänekoskelle, sillä kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta tammikuussa oli 55 000 euroa.
Kustannukset ovat nousseet 50 prosenttia uudistuksen myötä. Tammikuussa työmarkkinatukeen oikeutettuja oli maksulistalla 392 henkilöä, josta kunnan maksuosuus oli 163 000 euroa. Uuden lain lisäkunstannukset olivat 55 000 euroa. Helmikuussa Äänekoski maksoi lisäkustannuksina 44 000 euroa, maaliskuun laskua ei ole vielä tullut.
– Palkkatukiuudistuksesta johtuva lisälasku tulee olemaan 500 000-700 000 euroa tänä vuonna. Tarkkaan arvioon emme kykene, sillä summa elää kuukausittain, Äänekosken työllisyysasiamies Auli Savolainen kertoo.
Kaikesta huolimatta Äänekoskella tehdään paljon tilanteen parantamiseksi ja työttömyyden kasvun taittamiseksi.
ÄÄNEKOSKEN kaupunginhallitus lähetti viime viikolla kirjeen Työ- ja elinkeinoministeriöön jossa pyytää selvittämään voisiko palkkatuen linjauksia arvioida uudelleen. Kirjeessä kerrotaan suurista haasteista työllistymistä edistävien toimenpiteiden tuloksellisesta toteuttamisesta ja siitä, että kaupunki on huolissaan palkkatukiuudistuksen haasteeseen vastaamisesta. Kaupunginhallitus kokee myös, että uudistuksen myötä kärsivät sekä kuntatalous että työllisyyden edistämisen tavoite.
KESKI-SUOMI on vajonnut koko maan synkimmäksi alueeksi työttömyyden mittarilla mitattuna. Maakunnan työttömyysaste oli helmikuun lopulla 17,9 prosenttia. Koko Suomen korkein työttömyysprosentti löytyy Äänekosken seutukunnasta 21,9 prosentin lukemalla. Helmikuun lopussa Äänenkoskella oli työttömiä 1964 henkilöä. Näistä pitkäaikaistyöttömänä oli 584 ja nuoria alle 25-vuotiaita 231.
Keski-Suomen ELY-alueella oli työpaikan hakijoita 13 yhtä avoinna olevaa työpaikkaa kohden.
Puoli miljoonaa työtöntä, satatuhatta pitkäaikaistyötöntä
TARKASTELLAANPA valtion budjetin momentin 32.30.51 kehitystä. Tällä nimenomaisella momentilla sijaitsevat myös palkkatukirahat. Nämä varat muutettiin siirtomäärärahoiksi eli käyttämättömät varat ovat käytettävissä seuraavana vuotena. Seuraaville vuosille (siis sinä vuonna jätetty käyttämättä) on siirretty momentilta 32.30.51 vuonna 2011 35 867 157,23 euroa, vuonna 2012 95 566 914,91 euroa ja 2013 212 484 517,74 euroa. (lähde: valtion tilinpäätöstiedot)
– Varojen kasvava käyttämättömyys vaikuttaa kummalliselta, kun tiedämme, että samaan aikaan työttömyys on jatkanut kasvuaan. Rahojen käyttämättömyys on sikäli hankalaa, että sitä voidaan käyttää perusteena sille, ettei tarvita lisää kun entistäkin on käyttämättä. Vai onko valtion väheneviä varoja haluttu siirrellen ohjailla momentin muihin mahdollisiin käyttötarkoituksiin? Niin tai näin, samaan aikaan on työttömyys joka tapauksessa räjähtänyt käsiin, palkkatukityöllistäminen on vaikeutunut ja vähentynyt ja ”9 €/pvä” toimenpiteiden määrä lisääntynyt, suutahtaa Suolahden Työttömät ry:stä Sirpa Martins.
– Rahoja ei selkeästä ja kasvavasta tarpeesta huolimatta pystytä käyttämään tarkoitetulla tavalla. Vaikuttaa siltä, että työ- ja elinkeinoministeriö tekee parhaansa, että sen itsensä valmistelemat asiat kompastuisivat ensin omiin linjauksiinsa ja tyssäisivät viimeistään resurssien ja rahoituksen puutteeseen, puuskahtaa Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työllistämisyhdistys ry:stä.
– Oikeastaan nämä luvut jo osoittavat sen älyttömyyden tilan, joka suomalaisessa työllisyyspolitiikassa kauttaaltaan vallitsee. Valitettavasti ainut ehtymätön resurssi näyttäisi olevan työttömät ihmiset ja inhimillinen hätä, Martins jatkaa.
TUOHIMAA MUISTUTTAA , että vuonna 2014 työllistäminen tukahdutettiin työsopimuslain tulkinnan tiukentamisella ja palkkatukiuudistuksen pikavalmistelulla.
– Vuoden alusta voimaan tullut palkkatukiuudistus on kehityksessä piste ii:n päälle. Työttömistä tehtiin palkkatukiloton arvontanumeroita. Käytössä on lisääntyvää harkintaa vähenevillä resursseilla ja palvelukoodiston laaja skaala. Erityistä hankaluutta työllistämiseen tuottavat vielä maksatuskoneiston jatkuvat organisaatiouudistukset, yt-neuvottelut ja rahojen täydellinen jumittaminen. Vaikka uudistuksessa resurssien painotukset sinänsä oikeansuuntaisia sattuisivat olemaankin, niin kokonaisuuden vaikutuksia ei ole kyetty riittävästi arvioimaan liian nopealla valmisteluajalla ja siirtymäsäännösten täydellisellä puuttumisella, tilittää Tuohimaa.
Martins huomauttaa, että kuntia uudistuksessa muistettiin kuitenkin vastuuttaa lisää kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista.
– Samalla kuitenkin kuntien mahdollisuutta työllistää heikennettiin entisestään. Vuoden alusta voimaan astuneen palkkatukiuudistuksen mukana kunnan maksuosuus pitkäaikaistyöttömien (1000 pvä) työmarkkinatuesta nousee 50-70 prosenttiin. Uudistuksen linjaus rajaa työllistämistä, eikä siihen mahdollisesti saatavaa palkkatuen määrää pysty varmasti ennakoimaan kukaan, Martins sanoo.
