”Rakkaus pyörittää, se on tämän illan teema.”
Club Painis polkaistiin käyntiin eilen, ja joka paikalle tuli, ei tullut turhaan. Maarit ja Sami Hurmerinta loivat Painotalon saliin uskomattoman lämminhenkisen tunnelman. ÄKS tapasi tähdet ennen lauteille astumista.
Club Painiksen punaisena lankana on lyriikka. Kumpi on tärkeämpää: sanat vai sävel?
– Molemmat kulkevat käsi kädessä. Nuorempana, kuunnellessa englanninkielisiä biisejä, sanoma ei välttämättä avautunut, mutta tunnelma oli tärkeä. Tänään sävel ja sanat ovat samalla viivalla. Tällaisissa pienimuotoisissa esityksissä tekstit pääsevät oikeuksiinsa. Kohta kuultavat biisit ovat meille hyvin henkilökohtaisia, herkkiä ja riisuttuja, Sami Hurmerinta kertoo.
Maarit on samoilla linjoilla.
– Lyriikka on tärkeää, ja sen on oltava tasapainossa melodian kanssa. Hyvä biisi toimii vaikka leirinuotiolla, ei sitä tarvitse kuorruttaa, jos sävel ja sanat komppaa toisiaan. Omista biiseistäni tärkeimmät lyriikat löytyvät Neito ja ylioppilaasta ja äitinä tietenkin Aina lämmin olkapää ja Lainaa vain, koskettavat kovin. Lainaa vain on biisi, joka meinaa itkettää, täytyy olla tiukkana, ettei erehdy katsomaan yleisöön. Siellä aina joku äiti pyyhkii silmäkulmiaan ja sit mäkin alan kyynelehtimään, sanoo Maarit ? äiti itsekin.
Maarit ja Sami toivoisivat, että lauluilla voisi muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Anarkia ei ole kadonnut neljänkymmenenvuoden mittaisella uralla. Yhteiskuntakritiikkiä löytyy kappaleista, jos ymmärtää kuunnella oikein.
– Okei, en mä voi laulamalla OIKEASTI muuttaa maailmaa, mutta mä voin antaa ajattelemisen aihetta. Tuskan tanssi kertoo epäoikeudenmukaisuudesta, ja mä oon tehnyt kansalaisoikeuksiin kantaa ottavan biisin Rosa Parksista.
Club Painiksella keskityttiin rakkauslauluihin, ne ovat Hurmerinnoille tärkeitä ja ne koskettavat ihmisiä aina.
– Rakkaus on aito ja rehellinen tunne. Rakkausteemalla tehdyistä lauluista tulee eniten palautetta. Mutta mikä on se kaikista rakkain rakkauslaulu, sitä mä en osaa sanoa. Eihän lapsiakaan voi pistää paremmuusjärjestykseen. Suurin ilo ja onni on se, että saa soittaa omia biisejä, miettii Sami.
Maaritin laulajan ura alkoi ja lapsuuden leikeistä. Kun muut halusivat leikkiä kotia, Maarit leikki Laila Kinnusta. Lauloi leikkimökin katolla ja muut oli ihan että: booring.. Nyt on takana pitkä taival laulajana ja lauluntekijänä, 17 pitkäsoittoa, ja mikä kaikesta tärkeintä vuosikymmenet kestänyt avioliitto Samin kanssa.
– Me tapellaan kerran päivässä, mutta sulaminen tapahtuu hetkessä. Kun riita on päällä, ei kumpikaan jää toiseksi. Mä oon tulisielu, varsinkin jos on nälkä. Silloin tulee sanottua vaikka mitä, ja on ihan sama missä ollaan ja kuka kuulee. Meidän suhde on toimii sekä avio- että työparina. Kun rakkautta on riittänyt, niin selviää vaikka mistä.
– Kyllä näin on. Jos Maaritilla laskee verensokeri, niin silloin karkaa mopo käsistä. Minä sanon, että nyt on leipäpalan aika, nauraa Sami.
Club Painiksella kuultua:
Jäänmurtaja: ?Tässä laulussa sanotaan, että ”osaat olla vaan vaan”. Sami ei osaa olla yhtään, aina pitää olla jotain puuhaa, vaikka imurointia. Se sopii mulle, mä teen mielelläni lumityöt.?
Hymypoika: ?Omistettu kaupungin ihanimmalle Oivalle.?
Lainaa vain: ?Meille on elämässä kaikki lainaa, lapsetkin. Tämän laulun merkitys kasvaa, mitä enemmän tulee ikää ja kilometrejä.?
Tulitikku: ?Vaatimaton nimi palavalla rakkauslaululla?
Jos tahdot tietää: ?Sami on sanonut: jos tahdot tietää kuka on pimeä, voi tulla asumaan minun kanssani.?
Tuskan tanssi:?Vakava! Kuunneltavaksi kaikille maailman ihmisille. Vääryyttä, riistoa ja sotaa vastaan.?
Kiitos Club Painis!
Kiitos: House band Enu, Jaska ja Sidi! Kiitos kappaleista Dave Lindholm!
Kiitos Maarit ja Sami!
teksti:Marjo Steffansson
kuvat: Riina Nygren
