ÄKS

JHL ry:n toimialajohtaja Saila Ruuth vieraili Äänekoskella: ”Lakko palauttaa meidät perusasioiden äärelle”  

09.10.2022 06:09 (muokattu 09.10.2022 09:17)
JHL ry:n tuore toimialajohtaja Saila Ruuth vieraili Äänekoskella, Suolahden yhtenäiskoulussa keskustelemassa kouluammattilaisten kanssa. Alarivi vas. Anita Hakalax, Mari Koistinen, Teija Kaipio, Saila Ruuth, Hanna Varteva, Kaisa Kallio, Kati Kytömaa, Marja Parantainen ja Helena Virta. Tästä matka jatkui Suolahden uimahalliin.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton uusi toimialajohtaja Saila Ruuth vieraili perjantaina Äänekoskella ja tutustui alansa työpaikkoihin ja ammattiliittonsa jäseniin. 

 

Saila Ruuth kertoo kuinka vahva kentän tuntemus sekä työntekijöiden tapaaminen ja kuuleminen ovat toimialajohtajan työn hoitamisen ehdoton edellytys.

– Kävimme erittäin mielenkiintoisia ja avartavia keskusteluja koulunkäynnin ohjaajien, keittiöhenkilökunnan, uimahallin hoitajien, vanhuspalvelujen sekä julkisten palveluiden tukipalvelujen työntekijöiden kanssa. Lounaalla keskustelimme lisäksi kaupungin virkamies- ja poliittisen johdon kanssa. Päivä oli upea ja todella antoisa, Saila Ruuth kiittää äänekoskelaisia.

Ruuthin mielestä kaikkien palkkatyöläisten on tärkeä ymmärtää oma merkityksensä työelämän rakenteissa.

– Kuluva työmarkkinavuosi ja TES-neuvottelukierros on tehnyt kunta-alalla muutaman asian erittäin näkyväksi. Ensinnäkin sen, miten tärkeää työntekijöiden järjestäytyminen on ja sen, miten haitallista on, jos ay-liike on hajanainen.Ruuth toteaa.

Ruuthin mukaan lakkoileminen palauttaa meidät perusasioiden äärelle eli siihen, mistä tarpeesta työväestön järjestäytyminen kumpuaa.

– Yksittäinen työntekijä ei pärjää työnantajaa vastaan yksinään, sillä työntekijän ja työnantajan suhde ei ole tasaväkinen.Työntekijä pärjää vain liittoutumalla muiden työntekijöiden kanssa. Se, että työntekijät toimivat yhdessä, sopivat yhteisistä tavoitteistaan ja löytävät yhteisen äänensä, on ainoa keino tasoittaa puntteja suhteessa työnantajaan, jonka varassa työntekijän toimeentulo ja pärjääminen on, Ruuth muistuttaa.

Työnantajaliitot sanoutuivat irti tulopoliittisista kokonaisratkaisuista 

Takavuosikymmenten pitkä jakso keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja ja rauhallisia työmarkkinoita loi käsityksen, että palkankorotukset ja työelämän kehittäminen tupsahtavat taivaalta eikä asiaa tarvitse yksilön sen enempää miettiä.

Ruuth huolehtii, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä, miten tärkeä jokainen jäsen on kokonaisuudelle.

– Ammattiliiton voima nojaa siihen, että alan työntekijät ovat kattavasti järjestäytyneet eli ovat alan ammattiliiton jäseniä sekä siihen, että työnantaja tietää, että tarpeen tullen työntekijät ovat valmiita lakkoilemaan, jos sopimuksia ei synny neuvottelemalla. Lakko tai muu työtaisteluteko ei koskaan ole itsetarkoituksellinen tavoite, Ruuth muistuttaa.

Parhaimmillaan järjestelmä toimiikin silloin, kun jo työtaistelun uhka riittää kirittämään sopimuksen syntymistä. Ruuthin mielestä näyttää kuitenkin siltä, että työtaistelutoimet herättävät työntekijöitä ja aiheuttavat tietynlaisen paluun juurille.

– Se näkyy esimerkiksi siinä, että JHL sai kevään aikana, lakkojen lähestyessä yli 10.000 uutta jäsentä.

JHL on kunta-alan työntekijöiden vahva asiantuntija-ammattiliitto 

Kunta-alalla sopija- ja sopimuskentän monimutkaisuus vaikeuttaa oman paikan ja merkityksen ymmärtämistä. Kunta-alalla liittoja on lukuisia ja ne muodostavat vielä erillisiä neuvottelujärjestöjä, ja työehtosopimuksiakin on useita. Moni ei edes tiedä minkä työehtosopimuksen piiriin kuuluu.

Se, että kunnallinen kenttä on hajanainen eivätkä ihmiset aina tiedä, miten systeemi toimii, ei ole ainoa ongelma. Kuluvan viikon aikana on harmillisen selkeästi jälleen nähty, että hajanaisuus voi pahimmillaan äityä liittojen väliseksi nokitteluksi. Sitä Ruuth pitää äärimmäisen haitallisena ja valitettavana.

– Yhteisen äänen ja rintaman luomiseen auttaisi yhtenäinen tai vähintään yhteistyötä tekevä liittokenttä.  

Toimialajohtaja Ruuth toivookin, että tunnekuohut laantuvat mahdollisimman pian ja yhtenäisen voiman rakentamista alalla päästään jatkamaan.

Työpaikkakierrosten välillä lounastettiin Wille Olohuone ja Keittiössä. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Seppo Ruotsalainen, Saila Ruuth ja kaupunginjohtaja Matti Tuononen.

Isille enemmän palkallisia perhevapaita” 

Saila Ruuth toivoo, että kaikki muistaisivat, että TES-neuvotteluissa ei sovita pelkistä palkoista ja palkankorotuksista vaan myös erilaisista työelämän pelisäännöistä ja työntekijöiden oikeuksista, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Näistä yksi ajankohtaisimmista on hänen mukaansa perhevapaauudistuksen uittaminen työehtosopimuksiin.

– Jotta perhevapaauudistuksen tavoite eli perheiden sisäisen työnjaon ja sitä kautta myös työelämän tasa-arvon lisääminen voisi toteutua, on välttämätöntä saada työehtosopimusten säädökset perhevapaiden palkallisuudesta vastaamaan uutta päivärahamallia, Ruuth paaluttaa.

Kunta-alan työehtosopimuksiin saatiin kesäkuussa erinomainen lopputulos, kun isien palkallisia vanhempainvapaapäiviä lisättiin. Nyt kunta-alalla molemmilla vanhemmilla on 32 palkallista vanhempainvapaapäivää, jonka lisäksi äidillä on 40 päivää raskausvapaata.

– Olisi koko yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää saada vastaavanlainen tulos myös miesvaltaisille aloille kuten teollisuuteen, sillä uudistuksen tavoite on helpottaa nimen omaan isien perhevapaiden käyttämistä, Ruuth huomauttaa.

Teollisuuden TES-neuvottelujen osalta asia kytkeytyy myös kunta-alaan, sillä kunta-alan kesäkuisessa sopimuksessa sovittiin, että mikäli teollisuuden palkankorotukset ylittävät kunta-alan korotustason, 1,9 %, erotus lisätään kunta-alan palkankorotuksiin.

– Teollisuuden ammattiliitoista tätä kytköstä on kritisoitu vahvasti, sillä väittämien mukaan teollisuuden työnantajaliitot käyttävät kytköstä keppihevosena olla suostumatta sopimuskorotuksiin. Tässä tilanteessa sopimusvarallisuutta kannattaisi mitata ulos juuri laadullisina parannuksina ja lisäämällä isien palkallisia vanhempainvapaita nykyisestä tyypillisestä kuudesta päivästä, Ruuth huomauttaa.

Willen terassilla, auringon hyväilyssä Marja-Liisa Vuorenpää-Vainiola, Sirpa Martins, Teija Kaipio, Äänekosken henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, Kati Kytömaa, Saila Ruuth ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Matti Virtanen. ”Täältä Äänekoskelta puuttuu vain VR: n henkilöliikenne ja kolmannen asteen koulutuspaikka”, totesi kaupungin johto yhteen ääneen. Tästä matka jatkui kohti Piilolanniemen seniorien palvelukeskusta

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy