Äänekosken kaupungin itsenäisyyspäivän juhlaa vietettiin poikkeukellisissa merkeissä. Kuten juhlapuheen pitänyt äänekoskelainen kansanedustaja Juho Kautto sanoi: ”Elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja koronaepidemian takia ja siksi tämä juhla on poikkeuksellisesti verkkolähetyksenä.” Suora verkkolähtys oli päällä 50 taloudessa.
Tämä Itsenäisyyspäivä on erilainen siinäkin mielessä, ettei keskuudessamme ole enää yhtään Mannerheimin ristin ritaria.
– Viimeinen ritari, Tuomas Gerdt saatettiin haudan lepoon pari viikkoa sitten. Hautajaistilaisuutta kunnioitti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, mikä kuvastaa suurta kunnioitusta, ei vain Mannerheimin ristin ritareita kohtaan, vaan kaikkia sotiemme veteraaneja kohtaan, Juho Kautto lausui.
Vietämme tänään sunnuntaina itsenäisen Suomen 103-vuotisjuhlaa.
– Olemme hyvin onnekkaita, kun voimme itsenäisyyttämme tänäkin vuonna viettää ilman sotien kauhua. Sotiemme veteraanien suurin perintö onkin rauha ja sitä meidän tulee kaikin keinoin vaalia. Rauha meidän nuorempien sukupolville on jopa itsestäänselvyys mutta sitä sen ei tulisi olla ja siitä tulee olla kiitollinen joka päivä, Kautto muistutti.
Suomen itsenäisyyden alkutaival oli vaikea. Suomi ja suomalaiset olivat jakaantuneet pahoin kahtia itsenäistymisen aikoihin ja tämä yhteiskunnallinen jännite johti kansalaissotaan jo itsenäisyyttämme seuraavana vuonna, vuonna 1918.
– Suomessakin veli kääntyi veljeään vastaan ja seuraukset olivat hirvittävät. Mielestäni on tärkeää kiihkottomasti arvioida itsenäisyytemme alkutaipaleen vaikeuksia, ketään syyllistämättä mutta oppia ottamalla. Kaikessa karmeudessaan kansalaissota opetti meille, että olemme ainoastaan yhdessä vahvoja. Meidän tulee aina ja joka tilanteessa löytää ratkaisut erimielisyyksiimme puhumalla, emmekä voi ikinä enää päästää yhteiskuntaamme tilaa niin pahaksi, että joudumme asioita väkivalloin ratkomaan. Tämän olemme aikaisimmille sukupolville velkaa.
Suomen kansa näytti kykynsä erimielisyyksien ja kaunojen sovittelussa talvisodan aikana, kun Suomi ajettiin siihen mukaan suurvaltojen etupiiriajattelun seurauksena. – Pienen kansakuntamme yhtenäisyys oli uskomatonta, mutta talvi -ja jatkosodan uhraukset olivat inhimillisesti ottaen valtavat. Ilman vanhempiemme ja isovanhempiemme sinnikkyyttä emme olisi se kansakunta mikä nyt olemme. Kiitokseni eivät mene yksin rintamilla taistelleille miehille, vaan myös naisille ja lapsille, jotka tekivät valtavan arvokasta työtä kotirintamilla.
Kautto muistutti, että sotilaalliseen konfliktiin joutuminen on aina suuri tappio, ja että silloin olemme epäonnistuneet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja Suomelle tärkeimmässä – rauhan vaalimisessa.
– Suomi on viime vuosikymmeninä tunnettu aktiivisena rauhan puolestapuhujana ja olemme rakentaneet siltoja myös suurvaltojen kesken. Voimme olla edelleen kokoamme suurempi maailmalla erilaisten konfliktien ratkaisuissa.
Kautto muistutti juhlapuheessaan, kuinka Suomi on noussut sodan jälkeisinä vuosikymmeninä yhdeksi maailman vauraimmista maista.
– Olemme useissa kansainvälisessä vertailussa aivan kärkeä, kun verrataan vakautta, vapautta ja turvallisuutta. Meillä on maailman riippumattomin oikeuslaitos ja koulutusjärjestelmämme on usein ollut aivan maailman kärkeä. Tästä suuri ansio kuuluu juuri sotien aikalaisille mutta myös sotien jälkeisisille sukupolville, jotka hyvinvointiyhteiskuntamme ovat rakentaneet.
Kautto kantaa huolta eriarvoistumisen lisääntymistä.
– Edelleenkään kaikilla lapsilla yhdenvertaisia lähtökohtia elämään tai meidän kaikki vanhuksemme eivät saa tasavertaista huolenpitoa. Meidän tulee entistä enemmän keskittyä erityisesti vaikeina aikoina siihen, että pidämme huolta ensin heistä, jotka sitä kaikista eniten tarvitsevat. Ilmaisen myös huoleni viime vuosien koventuneesta ilmapiiristä politiikassa. Politiikan kielenkäyttöön ja asenteisiin on tullut ehdottomuuksia, jotka eivät ole toivottavia. Toivottavasti opimme enemmän arvostamaan erilaisia yhteiskunnallisia mielipiteitä, sillä oikeita mielipiteitä ei ole olemassa. On vain mielipiteitä.
Koronapandemia on muuttanut elämää. Kautto muistelee, kuinka maan hallitus on joutunut ottamaan valmiuslain käyttöön ensimmäistä kertaa rauhan aikana ja joutunut rajoittamaan ihmisten perustuslaillisia oikeuksia.
– Toimet eivät ole olleet miellyttäviä mutta välttämättömiä, jotta voimme mahdollisimman hyvin suojella kansalaisten elämää ja terveyttä. Koronaepidemia onkin terveydellisten huolien lisäksi aiheuttanut valtaisaa taloudellista hätää lukuisissa perheissä.
Kautto antoi kiitokset Äänekosken kaupungille ja terveydenhuollon henkilöstölle koronapandemian hoidossa.
– Olemme selvinneet hyvin. Toki meilläkin on ollut tartuntaketjuja mutta terveydenhuollon henkilökunta on ne saanut loistavalla työllä pian taltutettua. Haluan antaa tästä heille erityiset kiitokset. Kiitokset myös kaikille kaupungin työntekijöille, jotka tekevät poikkeuksellisissa oloissa loistavaa työtä, jotta meidän kaikkien elämä pyörisi mahdollisimman normaalisti.
Kautto katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen:
– Olemme panostaneet kouluihimme ja varhaiskasvatukseen. Olemme myös laittaneet kuntalaisten vapaa-ajan palveluita kuntoon erityisesti liikunnan saralla. Meillä on puitteet kunnossa ja mikä tärkeintä, tätä ei ole tehty talouden kustannuksilla. Olemme panostaneet vahvasti lisäresursseja vanhustenhoivaan ja tämä jatkuu, kun uusi tehostetun hoidon palvelukeskus valmistuu.
– Kiitän lopuksi vielä sotiemme veteraaneja ja veteraaninaisia, jotka olette mahdollistaneet meille itsenäisen Suomen. Kiitän myös oman isäni sukupolvea, kun olette Suomen meille näin hyväksi osaltanne tehneet. Minun sukupolveni tehtävä on vaalia yhtenäisyyden perinteitä ja antaa viestikapulaa eteenpäin seuraaville sukupolville. Olen varma, että he tekevät Suomesta aina vain paremman meille kaikille, Juho Kautto kiitti, ja muistutti, että pidetään toisistamme huolta.
Katso koko juhla:
