ÄKS

Mielipide: Koronan synnyttämä tilanne – tuhannen taalan paikka Äänekoskelle.

02.10.2020 16:08
Tuodaan Äänekosken hyviä puolia esiin, toivoo Leila Lindell mielipidekirjoituksessaan.


Kunnilla ja uusilla valtuustoilla, ja miksi ei jo nykyisilläkin, on nyt niin sanottu tuhannen taalan paikka hyödyntää koronan synnyttämää tilannetta, jos ja kun muuttoliike siirtyy kaupungeista maaseudulle. Tämä trendi on ilmeinen. Äänekosken kaltaisilta ruuhka Suomen ulkopuolisilta kunnilta vaaditaan kuitenkin aktiivisuutta ja joustavuutta ottaa mahdolliset uudet asukkaat vastaan. Tarvitaan yksinkertaisia käytännön ratkaisuja.

Omakotitalon rakentamisesta haaveilevan perheen olisi saatava suunnilleen yhdellä puhelinsoitolla tai sähköpostilla tarjous edullisesta tontista. Tonttitarjontaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. On tärkeä että aikaansaamme edistyksellisen palvelukonseptin tähänkin asiaan. Sama koskee niitä muuttajia, jotka haluaisivat kunnostaa jonkun vanhan talon tai koulun. Lupabyrokratia pitää tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi. Kesämökkien muuttamista ympärivuotiseksi asunnoksi pitää helpottaa ja parantaa tietoliikenneyhteyksiä koko kunnan alueella, myös Äänekosken taajamassa oleville asuinalueille..

Toimenpiteiden listaa voi jatkaa loputtomiin. Olennaista on kuitenkin huomata, että yksittäinen kunta voi tehdä paljonkin uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Tästä meidän Äänekoskella pitää ottaa koppi. Tässä muutoksessa on kyse syvemmästäkin kulttuurimuutoksesta. Jos halutaan oikeasti uusia ihmisiä, ei ole varaa pitää tulijoita outona vieraslajina. Tähän muutokseen tarvitaan meitä kaikkia.

On aika kumota vanhat ajatustavat siitä, että tulija kelpuutetaan oikeasti yhteisöön kuuluvaksi paikkakuntalaiseksi vasta kymmenien vuosien tarkkailuajan jälkeen. Kyläyhdistysten ja myös muiden kolmannen sektorin toimijoiden on hyvä ottaa kunniatehtäväkseen tulijoiden kotouttaminen. Juuri näillä tahoilla on tärkeä rooli Äänekosken kehittämisessä. Tuodaan Äänekosken hyviä puolia esiin. Maaseutumainen rauha pikkukaupungissa on meidän tulevaisuuden valttikortti jos mikä. Pidetään peukkuja myös sille että teollisuus investoisi myös tulevaisuudessa tänne. Tarvitsemme työpaikkoja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

Lopuksi on hienoa todeta että Kotakennään tonttien huutokauppa on tuottamassa positiivisia singnaaleja, ja alue kiinnosti myös tänne muuttoa suunnittelevia.

Leila Lindell

Vastaa

  1. Reetta Korjonen sanoo:

    Leila toi aivan keskeiset kehitystarpeet esille. Ikävää asiassa on, että täältä Konginkankaan suunnasta on näitä tuotu jo teille päätöspaikoille yli kymmenen vuotta. Me olemme olleet äänekoskelaisia 27 vuotta. Mikä yhdenvertaisuutta katsellessa ei tunnu siltä. Tiedät itsekin sen. Lainaan tähän viisaan isäni lausetta. Pelkät puheet ei riitä, tarvitaan tekoja. Niitä joutuu etsimään eniten sieltä keskustan punatiilitalosta. Meitä on helppo leimata jorisijoiksi, pyyntömme pyyhkii punakynä valtuuston äänestyksissä harvoin valtuuston jäsenet käyvät meitä ihmettelemässä. Maapintaalaltaan suurin kylä ja helppo unohtaa, kun katseen suuntaa sinne etelään, kuten kaupunginjohtaja viime keväänä painopisteitä esitteli. Tämä on minun jorinaa, mutta puhuu siitä muutkin täällä.

    1. Leila sanoo:

      Olet Reetta oikeassa. Juuri tuosta syystä asia on nostettava julkisesti tapetille, Operatiivisen johdon tehtävänä on valmistella kylien kehittämiseen liittyvien esitysten kytkeminen päätöksiin jo valmisteluvaiheessa.

      Näkökantani on, että nyt on syytä paneutua tähän asiaan uudenlaisella otteella. Myös kaupunkialueen taajamat ja asuinalueet on otettava paremmin huomioon .

  2. Petteri Nieminen sanoo:

    Juuri näin Reetta Korjonen ja nyt ollaan vielä siunaamassa Konginkankaalaisten harmiksi tuulimyllyjä.Ei siinä kyllä Äänekosken vetovoima lisäänny Leilan puheista huomaa että kunnallis vaalit lähestyy.PPP

  3. Reetta Korjonen sanoo:

    Leila avasi nyt sellaisen polun, johon olisi löydettävä paljon kulkijoita. Tarvitsee käydä avointa keskustelua ensin siitä, että ihminen ja muuttaja voi valita asuinpaikkansa, koko kaupungin alueelta. Rajoituksia on ollut piilotettuna, esim. Kertomuksiin koulun loppumisesta, päivähoidon puuttumisesta ym. Näitä käytetty muualla ja ehkä täälläkin. Tonttien markkinointi erilaista jne. Asiat eivät mene eteenpäin, jos koko ajan on ristiriitaa ja kilpailua. On eri taajamat ja erilaiset tarpeet, mutta niistä syntyy erilaiset mahdollisuudet myös. Toivoisi uuden valtuuston aloittavan ilmastoputsausta kokoontumalla pohtimaan kuntansa asioita vaikka kolme kertaa vuodessa ilman viranhaltijoita. On kokoontumisvapaus olemassa ja silloin voisi se hiljaisinkin valtuutettu päästä puhumaan. Ei kai demokratia siitä pilaannu, jos keskustellaan. Päätökset tehdään kuitenkin vasta valmistelun kautta. On kuulunut, että ei ole oikein aikaa puhumiseen. Aikaa useinkin hallituksen ja valtuuston käsittelyn välissä on niukasti. Esimerkkinä vaikka kaupungin hallintosääntö. Missä välissä ryhmät perehtyy yhdessä. Syntyy epävarma olo ja silloin sinua jo viedään, kuin pässiä narussa. Taluttajaa piisaa kyllä pitkin tien varsia. Hyvää on, että meillä on vielä tämä avoin kanava, tämä sanomakin pääsee ulos. Kannattaa keskustella, jos ei toreilla niin lehdillä….

    1. Leila sanoo:

      Mielestäni kylien kehittämiseen ja kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoiman petraamiseen on saatava mukaan kaikki äänekoskelaiset asuinalueesta tai poliittisesta kannasta riippumatta. Räyhäämällä asiat ei etene vaan yhdessä toimien. Talouden ja toiminnan realiteetit kuitenkin luovat rajat ja raamit . Monenkin asian edesauttaminen ei kuitenkaan vaadi rahaa vaan yhteisen tahdon muuttaa epäkohta. Kaupungin hallintosäännön uudelleen arviointi on yksi tällainen asia. Samoin monet asumista rajoittavat säännöt kunnassamme kuitenkin lakia noudattaen

  4. Veli Veikko sanoo:

    Hyvästä aiheesta kirjoitellaan; onhan vaalitkin tulossa. En nyt tarkoita Usan presidentin vaaleja. Nimimerkki marke kirjoitti, että jopa miljoona suomalaista olisi muuttamassa kaupungeista maaseudulle. Jos poliitikot pitäisivät kuitenkin jalat maassa, kun näitä asioita käsitellään. Pienten taajamien asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavat jo pienetkin asiat, jotka eivät maksa edes miljoonia. Jo se, että kuunnellaan syrjäseutujen asukkaiden huolia ja murheita, lisää viihtyvyyttä. Joitain tekoja kuitenkin tulee saada aikaiseksi. Muutoin kuuntelu menee hukkaan. Ihmeitä on turha kuvitellakaan tapahtuvaksi. Äänekosken asukasluku ei käänny nousuun seuraavankaan 20:n vuoden aikana, vaikka kuinka sitä toivoisi. Muistan noin 20:n vuoden taakse, jolloin kuviteltiin asukasluvun pysyvän vähintään ennallaan, vaikka väestöennusteet olivat negatiivisia. Ja kuinka siinä on käynytkään? Väestökehitys on ollut surkea. Tietenkin me kaikki toivomme paluumuuttajia jne. Kuitenkin nuoret muuttavat ensin opiskelemaan muualle ja sitten asumaaan isoille paikkakunnille töiden perässä. Pidetään siis ne jalat maassa!

    1. Reetta Korjonen sanoo:

      Veli veikkoseni, asiat pitää pitää suhteissa, niin juuri. Tämä ihmetyttää, esim. Konginkankaan koulun vierestä valtuusto muutti kaavoitetut asuintontit metsätalousalueeksi. Mikä logiikka, no voi sanoa, että ei siellä ole tontteja. Tontit lähellä koulua, jalkamatkan päässä. Vähän voi ihmetellä myös, että vaikka me teemme täällä talkootyötä ympäristömme ja kulttuurin eteen omaehtoisesti, niin ei juuri ne kiinnosta edes omia luottamushenkilöitä. Miten se viesti kertautuu kaupungin sisälle, jos viestinviejät ei ole missään kuulolla. Me teemme kyllä täällä KONGINKANKAALLA osamme talkoohommista Ja olisimme näin koronakesänä edes sen yhden kukkapötin ansainneet. Pieni asia voi tuoda hyvän mielen tai pahan.

      1. -marke- sanoo:

        Äänekoskella on kylien ja taajamien kehittämisohjelma 2019-2022.
        Se on osallistuvan suunnittelun periaatteella toimiva.
        Siinä kylät ja taajamat on pyritty saamaan mukaan omien alueidensa kehittämiseen.
        Onko ihmiset otettu mukaan ja kuunneltu, ollaan puolivälissä tässä kehittämisohjelmassa.

        Tämän jälkeen on keskuuteemme tullut koronavirus joka saa ihmiset muuttamaan pois kaupunkien läheisyydestä, kaupunkien ympäristökuntiin.Koronaviruksen kesto tulee tähän vaikuttamaan.

        Maaseudun Tulevaisuuden mukaan vakavasti maalle muuttoa suunnittelee 844 000 ihmistä.
        41 %suomalaisista suunnittelee muuttavansa maalle tai ainakin haluaisi muuttaa jos vois ,maalle muutosta on tullut uusi frendi. Maalle muutto ja maaseudun vetovoimaisuus puhuttavat.
        Minne nämä ihmiset muuttavat sillä on väliä ,etätyöstä on tullut entistä tavallisempaa ,nostalginen ja romanttinen maalaisidylli on nyt monen mieleen. Asuinpaikka ei ole nyt eikä tulevaisuudessa kiinni työpaikasta.
        Eivät kaikki näistä maalle muutosta haaveilevista kuitenkaan metsän keskelle halua vaan pieniin kuntakeskuksiin jossa tarvittavat palvelut ja luonto ovat lähellä.
        Kunta joka omalla kaavoituksellaan ja toiminnallaan takaa luonnon rauhan asukkailleen, tulee tulevaisuudessa voittamaan kilpailun uusista asukkaista.

        1. Reetta Korjonen sanoo:

          Marken kirjoitus herätti ajatuksen. Kuntalain velvoitusta on valtuuston strategian toteutumisen arviointi. Tämä koskee valtuuston tehtävää, mutta siinä varmasti on mahdollisuus arvioida kyläsuunnitelmat, palvelurakenneuudistus, päätösten vaikutus arkeen jne. Se on testamentti uudelle valtuustolle ja arvio kehittämistarpeista. Miten arvioinnin ja vaikuttavuudesta kertovan keskustelun saisi koskemaan kuntalaisten kuulemista. He ovat arjen asiantuntijoita omassa asiassaan. Valtuusto järjestää palvelut ja kukas sitä omasta virheestä mielellään kertoo. Saattaa jäädä kehitys ja korjaus suunnittelematta. Järjestäminen tästä tiedon kokoamisesta kuuluu valtuuston tehtäviin. Jäämme odottelemaan, miten se näin Koronan aikana toteutuu. Ruutupaperille ja kynällä ainakin. Sitä odottaen !

  5. N sanoo:

    Asukkaat ilman työpaikkoja ovat rasite.

    1. Reetta Korjonen sanoo:

      Sehän on se juuri mihin valtuuston olisi haettava vastauksia, että kaikki ovat mahdollisuus, ei rasite. Työpaikkoja on yli oman tarpeen ja työttömiä usein joko eniten tai toiseksi eniten seutukunnalla. Aina on työn hakijoita, jotka ovat vailla työn turvaa, mutta kun siitä tulee rakenteita vaivaavaa, siihen olisi löydettävä ratkaisuja. Täytyy olla sisällä vetovoimaa ja pitovoimaa. Tahtoa asua täällä ja omia arvoja vastaavia asuinpaikkoja. Sitten ne kaikki ovat tasavertaisia kuntansa jäseniä……. tämän tunteen syntyminen on valtuuston ja kaupungin johdon tuoma tunne. Sen tunteen tuomana ja viemänä me usein valitsemme asuinpaikkaamme. Jopa sen asuako työpaikan läheisyydessä, vai kääntyykö maasturin nokka yöksi etelään päin. Näitä uusi valtuutettu toivottavasti miettii jo ehdokkaaksi ryhtyessään. Kanssaihminen on toivottavasti meille mahdollisuus ei rasite. Kaikki ovat tarpeen, jos tiiliseinästä ottaa yhden tiilen pois, siihen jää Reikä. Silloin kaikki kysyy, miksi siinä on reikä, eivät kysy, miksi tai kuka sen siihen teki. Näitä ajatuksia pitää käydä, jos on tyytymätön asioiden tilaan. Samalla mietittävä uusia tapoja rakentaa ehjä Seinä. Mummulta terveisiä.

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUStoimitus@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945
Riina Nygrén
toimittaja 050 337 0028

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
Max Steffansson – ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy