Viime aikoina on Äänekoskella keskusteltu ilahduttavan paljon kulttuurista, taiteesta ja se tukemisesta. Takana on aika, jolloin olemme olleet pakotetusti erillämme toisistamme emmekä ole päässeet kokemaan kulttuurin ja taiteen tuomaa iloa ja merkitystä.
Lääkärilehden katsausartikkelissa 5.3.2021 todetaan seuraavaa ” Taiteilla on lukuisia todettuja hyvinvointivaikutuksia, kuten terveyttä edistäviä ja hoitavia vaikutuksia sekä positiivisia vaikutuksia koettuun ja fyysiseen terveyteen sekä mielenterveyteen. Näitä voidaan selittää esimerkiksi aistien aktivoitumisella, sosiaalisella kanssakäymisellä ja fyysisellä aktiivisuudella. Taideinterventiolla voi olla hyvinvointia ja elämän hallintaa edistäviä vaikutuksia, mutta myös sairauksia ehkäiseviä ja hoitavia vaikutuksia. Taiteella voidaan lisäksi edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja aktiivista kansalaisuutta, jotka ovat keskeisiä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten todentamisessa.”
Taiteen kokeminen on siis tärkeää, sillä on vaikutuksia jopa kansanterveyteen ja sitä kautta kuntien talouteen. Ja nimenomaan positiivisia vaikutuksia.
SDP:n puoluevaltuusto oli huhtikuun kokouksessaan huolissaan kulttuurialojen työntekijöiden ahdingosta, syystäkin. Aika on ollut kurja kulttuurialalle, jonka tekijät ovat jääneet ilman koronatukia. SDP:n puoluevaltuuston esitys, että myös kuntien on annettava tukea kulttuurialan ahdingon välittömään lievittämiseen, on kannatettava. Tapahtumien järjestelyä voidaan esimerkiksi ennakoivasti aloittaa ja taitelijoita palkata tekijöiksi kesän yli. Kunnat, kuten myös Äänekoski, on saanut mittavat koronatuet, joita pitää käyttää kuntalaisten palveluiden tuottamiseen ja hyvinvointiin. Kulttuurin tekijöiden ja harrastajien on saatava tästä vihdoinkin osansa, eikä vain tyydytä siihen että kunta tekee reippaasti ylijäämäisen tilinpäätöksen.
Tekojen aika on nyt.
Pekka Ouli
Peter Lindenberg
Kulttuurista voi aina puhua kauniisti ja sitähän ei kukaan vastusta. Silloin kun siihen olisi tuotava rahallista panostusta, yllättäen on rahat loppu tai hanketta voidaan lykätä. Valtion maksamat avustukset kulttuurille olisi saatava korvamerityiksi, että niillä ei rakentaisi vaikka laitureita uusille purjehtijoilte. Kaikki on tarpeen, mutta mitä voisi pitää yhteisöllisyyttä edistävänä ja siten katsoa sen kuuluvan kunnan huolehtimiin hyvän elämän eväisiin. Pitäkää siitä huolta.