Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut energian hinnan nousuun. Kunnilla on juuri nyt suuri tarve varautua energiakustannusten kasvuun ja energian saatavuuden heikkenemiseen.
Energian säästö vaatii sekä nopeasti toteutettavia energiansäästötoimenpiteitä, että pidemmän tähtäimen investointeja energiatehokkuuteen.
– Energiatilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi nyt tarvitaan myös kunnilta pikaisia keinoja säästää energiaa. Kaikkien kuntien on aika tarttua toimeen, huolimatta siitä, ovatko ne vielä kunta-alan energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä vaiko eivät, painottaa asiantuntija Anna Sahiluoma valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Yksi kuntien vaikuttavimpia tapoja tehostaa energiankäyttöään on kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS), joka on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus. Kunnat ja kuntayhtymät liittyvät sopimukseen liittyjäkohtaisilla sopimuksillaan, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Motiva koordinoi sopimustoimintaa käytännössä.
Tällä hetkellä sopimustoimintaan on sitoutunut jo 112 kuntaa ja 12 kuntayhtymää. Energian tehokas käyttö on perusta ja yksi tärkeimmistä toimista ilmastomuutoksen vastaisessa työssä. Sopimustoimintaan liittyminen takaa pitkäjänteisen työn energiatehokkuuden hyväksi. Myös vaikuttavuutta ja tuloksia seurataan tarkasti.
Kuntien energiankäyttö koostuu pääosin lämmöstä, jäähdytyksestä ja ilmanvaihdosta, vedenkulutuksesta, sähköstä ja liikennepolttoaineista. Energiakäytön tehostaminen kannattaa aloittaa osallistamalla kaikki kunnan toimialat työhön ja kartoittamalla toimialoilta ja yksiköistä energiansäästökohteita. Sen lisäksi energiatehokkuuteen on mahdollisuus vaikuttaa hankinnoissa. Energiansäästötoimenpiteistä kannattaa myös viestiä avoimesti ja selkeästi hyvissä ajoin.
Lämmitys
Lämmitys on merkittävin energiaa kuluttava toiminto. On hyvä aloittaa kartoittamalla mahdolliset helposti korjattavat energiavuodot rakennuksissa. Sen lisäksi on syytä selvittää, missä kunnan rakennuksissa on mahdollista laskea sisälämpötilaa. Erityisesti vajaakäytöllä olevissa rakennuksissa on usein tehostamismahdollisuuksia lämmityksessä. Lämpötilan laskua selvitettäessä on pohdittava, millaisia vaikutuksia lämpötilan laskemisella olisi henkilöstölle, käyttäjille tai rakennuksille.
Ilmanvaihto
Ilmanvaihto ja jäähdytys on lämmityksen jälkeen toinen merkittävä kunnan energian kulutuksen kohde. Eri yksiköistä pitäisi kartoittaa voidaanko ilmanvaihdon tarpeetonta käyttöä vähentää esimerkiksi alentamalla ilmanvaihtoa vuorokaudenaikoina, jolloin tilassa ei ole käyttäjiä. Ilmanvaihtoa muutettaessa on syytä huomioida rakennuksen ilmatase silloin, jos osa ilmastointikoneista jää päälle. Sen lisäksi pitää huolehtia ilmanvaihdon käynnistämisestä ja sammuttamisesta varmistaen, että ilmanvaihto käynnistetään riittävän aikaisin ennen ensimmäisten käyttäjien saapumista ja sammutetaan vasta sopivan ajan päästä käytön päättymisestä. Ilmanvaihdon toiminnasta on myös hyvä tarkistaa lämmityskaudella, että lämmön talteenotot toimivat oikein ja hyvällä hyötysuhteella.
Sähkönkulutus
Sähkönkulutus kiinteistöjen energiankulutuksessa on kasvussa. Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.
Valaistuksen parantamismahdollisuudet kannattaa selvittää: voiko sähkönkäyttöä jossain tehostaa automaation avulla, esimerkiksi käyttöaika-, paikallaolo- tai liiketunnistimien avulla tai määrällisellä ohjauksella, tai vähentää jollain muulla helposti toteuttavalla tavalla. Kannattaa miettiä myös ulkovalaistuksen säätämisen mahdollisuuksia. Ulkovalaistuksessa säästöjä voidaan saada valaistustehoja alentamalla ja palamisaikoja vähentämällä. Ovatko esimerkiksi julkisivuvalaistukset kaikkialla tarpeellisia? Yksiköiltä voi tiedustella mahdollisuuksia valaistuksen vähentämiseen.
Pienistä puroista syntyy isoja virtoja. Sähkölaitteiden määrän kasvaessa on tärkeä muistaa sammuttaa tietotekniset laitteet silloin, kun niitä ei käytetä sen sijaan, että ne jätettäisiin valmiustilaan. Kuntien on syytä tarkistaa voiko tietokoneiden käyttöä ja päällä oloa vähentää näinkin helposti.
Vedenkulutus
Vedenkulutuksen, erityisesti lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen säästää energiaa. Eri yksiköiltä on hyvä tiedustella, missä lämpimän veden käyttöä voidaan vähentää ja miten se olisi helpoiten toteutettavissa. Opastuksella ja ohjeistuksilla voidaan vähentää lämpimän veden käyttöä myös iltaisin. Kannattaa myös tarkistaa, onko vesikalusteissa vuotoja, jotka tietenkin on korjattava heti, kun ne havaitaan.
Energiatehokas käyttäytyminen
Kiinteistön käyttäjien opastus oikeisiin käyttötottumuksiin on tärkeää energiatehokkaan toiminnan kannalta. Kunnan on hyvä ohjeistaa ja kouluttaa myös iltakäyttäjiä, kuten järjestöjä. Ensin on kartoitettava, millaista ohjeistusta eri yksiköt ovat jo antaneet. Olisiko tässä mahdollisuus parantaa?
Käyttäjät saattavat myös huomata asioita, jotka jäävät muuten huomaamatta. Toimialoilta kannattaa tiedustella ovatko käyttäjät havainneet esimerkiksi valaistusratkaisuja, jotka tuntuvat tuhlaavilta. Kunnan pitää huolehtia, että käyttäjillä on helppo kanava havaintojen ilmoittamiseen.
Avoin kysely kuntalaisille voi tuottaa ideoita laajemminkin.
Säännölliset tarkistukset ja huolto
Nyt on viimeistään aika kiinnittää huomioita energiankulutukseen ja talotekniikan toimintaan. Kulutusseuranta mahdollistaa tehokkaan ja tavoitteellisen energiankäytön. Seurannalla saadaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajallisista vaihteluista ja energian vuotokohdista. Seuranta mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen. On tärkeä varmistaa, että kaikki laitteet huolletaan asianmukaisesti ja ajallaan. Lisäksi on hyvä ottaa myös käytännöksi säännölliset kattavat rakennusautomaation tarkastukset (esim. kahdesti vuodessa), joissa käydään kattavasti läpi laitteiden asetusarvot, mittaukset sekä aikaohjelmat ja niiden toimivuus.
Liikkuminen
Polttoaineen säästäminen tuo myös säästöjä. Kunnan kannattaa kartoittaa mahdollisuudet myös liikkumisen järjestelemisessä: voidaanko jossain kunnan toiminnoissa käyttää yhteiskuljetuksia tai yhteiskäyttökulkuneuvoja, kuten autoa tai polkupyörää?
Energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa
Hankinnoilla voidaan erityisesti pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuteen panostamalla voidaan saavuttaa myös huomattavia taloudellisia säästöjä huomioimalla investointi- tai ostohinnan lisäksi elinkaarikustannukset. Nyt kannattaa selvittää toimialoilta huomioidaanko energiatehokkuus tällä hetkellä hankinnoissa ja jos huomioidaan, miten se tehdään.
Ilmanvaihdon kanssa ”säästämisellä” on pilattu tähänkin mennessä valtion ja kuntien rakennuskantaa kovalla tahdilla. Toisaalta kyllähän sekin tavallaan luo säästöä kun työnnetään pillarilla rakennuksia kumoon. Sanomattakin lienee selvää, että veronmaksajien rahoilla on turha enää tukea esim. Sähköautoilua ym. Aurinkopaneeli hömpötyksiä. Jokainen voi omilla rahoillaan harrastella luonnollisesti mielin määrin.Pörssisähkön hyödyntäminen veteen varastoimalla taitaisi olla halvimpia säästökohteita toteuttaa.