Pieni-Hirvanen on Äänekoskella sijaitseva pikkujärvi, jonka tila on viime vuosina heikentynyt rehevöitymisen takia. Järven hoitoyhdistys kunnostaa vesistöä nyt osin EU:n maaseuturahoituksen tuella.
Pieni-Hirvanen sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella nelostien vieressä, Äänekosken, Uuraisten ja Laukaan kuntien alueella. Järvi kuuluu Niiniveden valuma-alueen latvavesistöön, ja laskee pohjoiseen päin: ensin Hirvasjokeen ja siitä suurempiin järviin Niiniveteen ja Kuhnamoon.
Pieni-Hirvanen ja sen ympärillä avautuvat pellot muodostavat paikallisesti arvokkaan maisema-alueen.
Aikojen saatossa maa- ja metsätalouden aiheuttama kuormitus on alkanut rehevöittää järveä, ja niinpä sen kunnostusta varten perustettiin vuonna 2022 Pieni-Hirvasen hoito ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Flinkman on asunut järven rannalla lähes koko ikänsä ja muistaa, millainen järvi oli vuosikymmeniä sitten.
– Pieni-Hirvanen on pikkuhiljaa heinittymässä, mutta sen tila ei ole vielä kovin huono ja veden laatu on hyvä, joten nyt on oikea hetki toimia. Tavoitteena on saada järvi alkuperäiseen luonnontilaan ja vaikuttaa samalla valuma-alueen alapuolisten vesistöjen kuntoon, hän taustoittaa.
Suunnitelmista käytäntöön
Pieni-Hirvasen hoitoyhdistys teetti heti toimintansa alkumetreillä järven kuormituskartoituksen, jonka laati Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry. Kartoituksen pohjalta KVVY Tutkimus Oy teki järvelle kunnostamissuunnitelman.
Viime vuonna kunnostus otti ison askeleen eteenpäin, kun hoitoyhdistys sai pohjapatosarjaa ja putkipatoa varten noin 36 000 euroa maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Tukimuodon nimi on yleishyödyllinen ympäristö- ja ilmastoinvestointi.
Julkinen tuki kattaa 80 % hankkeen tämän vaiheen kustannuksista. Tarvittava omarahoitus saatiin avustuksena Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmasta.
Uusi-Hitonlahden tilalle rakennettu putkipato kerää valumavesiä 25 ha alalta.
Padot suodattavat vettä
Rahoituspäätöksen jälkeen liikkeelle lähdettiin rivakasti, ja jo tämän talven aikana järveen on rakennettu seitsemän pohjapatoa ja yksi putkipato. Ne toimivat ikään kuin vedensuodattimina.
– Meille sattui hyvät talvikelit, joiden aikana padot pystyttiin rakentamaan. Ne on tehtävä talvella tai kesällä vähäisen virtauksen aikana; keväällä tulvavesien aikaan niitä ei voi tehdä, kun veden juoksutus on voimakasta, Flinkman kertoo.
Pohjapadot ovat savesta, suodatinkankaasta ja kivistä eri tasoille uomien pohjaan tehtyjä rakennelmia. Ne hidastavat veden virtausta, minkä ansiosta pelloilta ja metsistä tuleva humusaines jää patorakennelmiin eikä pääse rehevöittämään järveä.
Hitonmäessä sijaitsevan Uusi-Hitonlahden tilalle rakennettiin putkipato, jonka altaan halkaisija on noin kahdeksan metriä ja korkeus lähes kaksi metriä. Tilan omistaa Finsilva Oyj, joka myös osallistui padon omarahoitukseen.
– Putkipato on noin sata metriä korkeammalla kuin järven pinta, ja sen vesiä keräävä vaikutus on noin 25 hehtaaria, Flinkman tarkentaa.
Vesi vaikuttaa jo kirkkaammalta
Heikki Flinkmanin mukaan patojen puhdistava vaikutus on jo nyt havaittavissa, vaikka niiden lopullinen toimivuus voidaankin todeta vasta pitemmän ajan kuluttua.
– Pohjapadon läpi tuleva vesi on ihan selkeästi jo kirkkaampaa kuin patoon saapuva vesi, hän sanoo.
Flinkman toteaa, että Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmasta saatu avustus mahdollistaa jatkossa myös muita Pieni-Hirvasen järven kunnostamiseen tarvittavia toimenpiteitä kuten kaislikoiden ja heinän niittoa.
