Muuri tehtaankonttorin eteen
Tehtaankonttori sijaitsi ennen siinä rakennuksessa, missä on fasaadissa vuosiluvut 1895-98. Porttivahdin siivestä pääsi vielä 1990-luvulla hienoon Tehtaanmuseoon. Kun sata vuotta sitten tehdastoiminta laajeni kosken ympärillä, piti 25 vuoden jälkeen laajentaa myös konttoria. Vielä jääneet Hautalan ulkorakennukset purettiin pois sekä rakennettiin kunnon kivikartano, joka valmistui 1922 ja otettiin käyttöön 1923 keväällä. Kivimuuri ja nurmikkoalueen rakentaminen nykykuntoon saatiin päätökseen ilmeisesti vasta vuodeksi 1927. Luultavasti kivimuurin kivikaidetta rakennettiin vielä tämänkin jälkeen ? Kivityömiesten ammattikuntaa oli seudulla paljon, koska jo radan rakentaminen monine laitureineen ja siltoineen vuosisadan vaihteessa oli kouluttanut paikkakunnalle tulleiden mestarien johdolla uusia ammattilaisia. Läheinen Äänemäki oli lisäksi hyvä kivipaasien lähde, jonka kivijyrkänteiltä hevoset vetivät oljilla päällystettyä uraa suuret paadet Äänejärven sahan rantaan veturilla eteenpäin vietäväksi. Näin reunustettiin rautatien lisäksi tehdasrakennuksia ja varsinkin kosken kanavareunat. Toki kiviä on ollut maassakin hajoitettavaksi, kuten kuvassa nähdään. Kauppiaiden yhdeksi tärkeimmistä valteista tulikin ruutiluvan saanti, josta laitettiin isot kyltit ulkoseiniin.
Konttorirakennus valmistui vauhdikkaasti alle vuodessa. Sen ympärillä oli vielä varsin kivinen pelto. Koska viereinen tehtaanjohtajan rakennuksen (nyk. Taidemuseo) ympärys oli kauniisti nurmikoitu, ei ehkä kehdattu jättää konttorinympärystä kiviseksi vaan huolella ja klassisesti suoraviivaisesti nurmikkopuutarha rakentui joka puolelle. Tämä kortti on erittäin harvinainen.
Konttorirakennuksen ympärille rakennettu laaja nurmikkoalue ulottui konttorinmäkeä alas tasaiselle, joka edelleen tasoitettiin tehtaan rautatieverkoston laajentamiseksi. Näillä nurkilla oli alun perin myös kosteikkoa ja Piilolanniemen talojen niittyjä, joten työtä tasoittamisessa on riittänyt. Kivityömiesten määrä seudulla oli sata vuotta sitten varsin merkittävä ja puhutaan useista kymmenistä oppipoikineen. Edellisiin liittyen moni maatalonpoika hankki hevosen ja ryhtyi kuljettamaan rakennustyömaille kiviä, soraa, pikeä ja tervaa, puutavaraa ja myös koneenosia – aluksi kauempaa, sittemmin Suolahden asemalta ja paikkakunnan pajoilta.
Arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema tehtaankonttori muistuttaa aika tavalla Federleyn Tampereen Lielahteen suunnittelemia virkamiesten rakennuksia vuosilta 1919 ja 1926, joista viimeinen tässä esimerkkikuvana. Metsäliitolla on paljon Federleyn rakennuksia. Arkkitehti oli myös pari vuotta Tampereen kaupungin arkkitehti ja Tampereen keskustorin laidalla kaikkia viehättävä jugendrakennus, kuten kymmenet muut Tampereen rakennukset, ovat Federleyn käsialaa.
Lähteet:
Jorma Wilmi, Äänekosken-Suolahden historia (1991).
Metsäliitto-yhtymän rakennushistoriallinen inventointi 2006-2007 (ks. internetosoite: http://www.tampere.fi/tiedostot/5e3U0fXsl/rakennushistoriallineninventointi.pdf)
Seppo Hännisen Pukkimäki-sivustot
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
