ÄKS

Ramin Kortit 36: Kun Pässinradan rakentajat saivat suurenteluvimman

06.01.2014 10:00
RAMIN KORTTI NRO 36

Vanhin Äänekoski viidestä näkökulmasta: Rautatieasema

Ei mennyt kuin vuosi Suolahden jälkeen, kun Äänekoskella koettiin junan tulo uudella rautatieasemalla. Tosin sitä täytyy kutsua kapearaiteisen Pässinradan asemaksi  ettei sekoiteta valtion rautatieasemiin, jollainen Suolahdessa oli.

Äänekosken tehdashan se rataa tarvitsi ja rakensi sen valtiota keveämmällä otteella – mutta maksoi silti 390 000 markkaa (työmiehen vuosipalkka oli  noin 500 markkaa).  Siihen päälle vielä lähemmäs 50 000 markalla junakalustoa – aluksi. Muun muassa veturi maksoi kaikkineen noin 20 000 markkaa  ja vaunut  1 800 – 4 000 markkaa kappale. Asemarakennustakin suurennettiin reilusti  alkuperäissuunnitelmista.

Miksi tämmöinen kiire ja suurentelu tarttui Pässinradan rakentajiin? Kun ensimmäinen matkustajajuna lähti Äänekoskelta 29. joulukuuta 1899 Suolahteen, oli  kartonkitehdas ja Äänejärven saha juuri käynnistynyt ja Suolahdessa teollistuminen täydessä vauhdissa. Ammattimiehiä tuli paljon ja kaukaa. Kaikki talot kymmenen kilometrin säteellä olivat täynnä vuokralaisia. Kovin pieneltä olisi näyttänyt alunperin suunniteltu Äänekosken asematalo sellaisessa väkimäärässä.

Oltiin yhtäkkiä keskellä suurta muutosta ja sen vaatimukset nopeita ja kasvavia. Äänekoskella syntyi uusia ammattikuntia monenlaisen maataloudesta poikkeavan rakentamisen myötä, mm. kymmenet kivityöntekijät hakkasivat siltakiviä ja asemalaitureiden satojen metrien kivireunoja. Hevosia hevosmiehineen ei riittänyt kuljetuksiin millään ja monenlaisia usein erikielisiä asentajia oli  tehtaissa, makasiineissa ja junaradoilla.  Huhuttiin vielä uusista välttämättömistä hankkeista:  paperitehtaasta, kirkosta ja erityisesti maantiestä Äänekoskelle. Kovassa kysynnässä torikauppa monikertaistui ja sitä alettiin käydä uuden aseman alapuolisella tilavalla kentällä – valokuvassa alavasemmalla.

Uudet asukkaat toivat monenlaista kulttuuria, politiikkaa unohtamatta. Äänekosken maaseudun ja teollisuustaajamien  jyrkkä eriytymismuutos näkyi mm. taajamien yhdistysten ja osuuskuntien perustamisessa, joissa keisarikunnan ja uuden teollisuustyöväen poliittiset aatteet olivat taustavaikuttajina. Kieliriitoja käytiin, sortovaltaa protestoitiin – naisasiaa unohtamatta.  Kirkon puuttuessa nuorella kansanopistolla oli suuri merkitys.

Rautatieasemalla nähtiinkin runsaasti kaukaa tulevia ja meneviä kansanopistolaisia, jotka usein maalta kotoisin olevina ylläpitivät kristillisiä ja raittiusliikkeen aatteita esillä ”kiehuvassa” taajamassa.  Vanha isäntä, valtiopäivämies Kalle Piilonen kuitenkin muistettiin kaiken käynnistäneen rautatien isänä.

Lähteet:  Asko Jämsen: Äänekosken-Suolahden yksityisrautatie (1984), Heikki Norosen arkisto (VÄKSY)

Sama kortti nurinperin. Ihan lukemisen helpottamiseksi...

Sama kortti nurinperin. Ihan lukemisen helpottamiseksi…

***

POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA

Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.

ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin (tai muina pyhinä) ilmakuvakortteja,  mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.

Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.

HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy