Joulurauha on asia, jota toivotetaan joulukorttien lisäksi aivan livenä. Mutta liian monessa perheessä joulurauha on suistunut kauas, kun joudutaan turvautumaan turvakotiin. Väkivalta on vallankäyttöä, joka on saatava pysäytettyä.
Joulunpyhät, kuten myös muutkin juhlapyhät ja loma-ajat näkyvät piikkinä Keski-Suomen Ensi-ja turvakodeissa. Juuri silloin, kun pitäisi viettää mukavaa ja lupsakkaa aikaa perheen kesken, tapahtuukin ikäviä. Usein syynä on päihteet, syy voi olla myös joku ihan muu, pieni pikkuruinen, joka kasvaa lumipallon lailla niin isoksi, että perhe lähtee pakomatkalle turvapaikkaan, turvakotiin. Keski-Suomesta löytyy turvakoteja kaksi, toinen täältä Äänekoskelta, toinen Jyväskylästä.
– Turvakotipalvelut ovat tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille: kaikenikäisille naisille, miehille ja lapsille, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Susanna Huovinen kertoo.
Turvakodeissa ollaan valmistauduttu vastaanottamaan avun tarvitsijat. Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saa suojaa väkivallalta on se sitten henkistä tai fyysistä. Apua tarjotaan akuuttiin tilanteeseen ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.
– Korona on tehnyt omaa työtään myös kodeissa, kun sosiaaliset kontaktit ja niin sanottu normaali elämä on rajoitettua. Tämä voi aiheuttaa joulun aikaan kärjistymistä entisestään. Meillä on ollut turvakoteja, joissa oli hyvin hiljaista keväällä. Voi olla, että syynä on ollut se, että vaikka olisi ollut tarve lähteä turvakotiin, väkivallan tekijän jatkuva läsnäolo kotona on estänyt lähtemisen, Huovinen pohtii.
Väkivallan muotoja on monia: digitaalista, fyysistä, seksuaalista, henkistä ja taloudellista. Kaksi jälkimmäistä ovat sellaisia, joista on saatettu kärsiä jo vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.
– Sauma lähtemiseen voi olla vaikea löytää, sanoo Merja Närhi, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Väkivallan ilmiöt ovat myös moninaiset: päihteisiin tai mielenterveyteen liittyviä.
– Väkivalta on usein yli sukupolvista toimintaa, jossa mallit ja tavat peritään jo lapsuudenkodista. Alkoholi näyttelee juhlapyhinä suurinta roolia. Väkivalta on vallankäyttöä, aina ei tarvitse olla työtön, alkoholisoitunut, sairas, huumekoukussa tai syrjäytynyt ja sen vuoksi turvautuu väkivaltaan. Joukossa on todella hyvin menestyviä ja pärjääviä ihmisiä ja perheitä, joissa väkivalta on nimenomaan vallankäyttöä, valtaa suhteessa toiseen ihmiseen, Huovinen sanoo.
Väkivallan kehä on julma ja vaarallinen: se joka alkaa pienenä saa koko ajan raaempia muotoja ja jonka toistuvuus lisääntyy. Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhutaan, kun henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan, lähisukulaistaan tai muuta läheistä ihmistä kohtaan.
– Jos huomaat, että nyt on huoli nykyisesta parisuhteesta, tai pohdit onko parisuhteesi ole terveellä pohjalla, voit tulla avopalvelumme piiriin. Siellä tehdään sekä yksilö- että parityöskentelyä ja käydään kehää läpi, ja koettaa saada ihmisille ymmärrys, että kehä pitää pysäyttää. Se on varma, että jos ei puututa, kehä ei helpota, päinvastoin, Närhi muistuttaa.
Apua on tarjolla. Myös itse väkivallan tekijä haluaa usein apua osakseen.
– Huomataan itsekin, että tekee väärin, mutta ei ole keinoja muuttaa tapojaan, Huovinen lisää.
Apua saa aivan konkreettiseen toimintaan: mietitään etukäteen mitä tehdä kun väkivaltaa ilmenee.
– Tehdään turvallisuussuunnitelma, mitä teet, miten toimit ja missä järjestyksessä, Huovinen sanoo.
Jos mittaristo alkaa nousta joulunpyhinä, kannattaa hengittää syvään, lähteä ulos ja laskea siihen kuuluisaan kymmeneen, ehkä sataankin. Älä hauku, älä halveeraa, älä lyö – älä tee mitään peruuttamatonta, sillä se kaduttaa jälkeenpäin. Ihan varmasti.
– Ennen kuin sanot tai teet mitään, koeta pysäyttää tilanne, Närhi vinkkaa.
Kyttääminen, sähköpostien ja tekstiviestien lukeminen, puhelimen kontrollointi, ystävistä eristäminen – väkivaltaa kaikki tyynni.
– Vainoaminen on kasvava ja pelottava ilmiö, kuten myös somessa tapahtuva maalittaminen, Närhi kertoo.
Tänä vuonna (7.12. asti) on Äänekosken turvakodissa ollut asiakkaana 121 henkilöä, joista aikuisia 68 joista naisia 59 miehiä 9. Lapsia on Äänekosken turvakodissa ollut 53. Henkistä väkivaltaa on kokenut 67 henkilöä, fyysistä 57 henkilöä. Väkivallan uhan alla on ollut 57 henkilöä ja taloudellista väkivaltaa on kokenut 33 henkilöä ja seksuaalista väkivaltaa 16 henkilöä.
– Sama henkilöä joutuu kokemaan usein monia väkivallan muotoja. Turvakodissa ollaan yleensä 14-30 vuorokautta. Siinä tilanteessa ollaan pitkään, kun lähdetään hakemaan asuntoa, tehdään rikosilmoitusta tai haetaan lähestymiskieltoa.
Ikävä kyllä väkivalta on liian usein kestänyt pitkään, ennen kuin tullaan turvakotiin.
– Turvakoteihin paetaan henkensä edestä, jopa yöpaidassa, Susanna Huovinen kertoo.
Nyt julistetaan joulurauha! Annetaan jokaisen viettää joulu rauhassa, ilman pelkoa, ilman vainoa, ilman kiusaamista ja haukkumista.
– Ilman minkäänlaisen väkivallan uhkaa, Merja Närhi toivoo.
Muista että:
– Turvakotiin voi soittaa, jos haluaa lisätietoa tai tilanne mietityttää.
– Turvakotiin voi mennä oma-aloitteisesti milloin vain.
– Turvakodissa oleminen on asiakkaalle maksutonta.
