Loppukesästä moneen ruokapöytään katetaan punaista, kun rapujuhlakausi on parhaimmillaan. Suomessa ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta tasan kello 12 ja jatkuu aina lokakuun loppuun saakka.
Suolahden Kanavaradiolta muistutetaan, että ravustukseen tarvitaan sekä valtion kalastuslupa että lupa alueen kalastuskunnalta. – Aina kannattaa selvittää alueen tilanne, että saako ravustaa. Esimerkiksi Suolahden Taipaleen kalastuskunta sallii ravustuksen vain vesialueen osakkaille, liikkeestä vinkataan.
Näin rapu napataan
Rapuja pyydetään useimmin muovisilla rapumerroilla, jotka asetetaan mataliin vesiin ja käydään kokemassa ennen aamunkoittoa. Mertoja löytyy monesta paikasta, esimerkiksi myös kalastuslupia myyvästä Kanavaradion liikkeestä.
– Hirveästi ei ole vielä menekkiä ollut tänä vuonna, mutta kunhan kausi alkaa ja rapujen määrä selviää, niin niitä luultavasti aletaan viimeistään ostaa, liikkeestä kerrotaan. Internetin tietoaitasta löytyy tietenkin myös tee-se-itse –ohjeita rapumerrasta haaveilevalle.
Rapusyötteinä voi käyttää mitä tahansa lihaa, mutta kala on suosituinta. ÄKSän epävirallisten testikokemusten mukaan ravut tarttuvat parhaiten kanaan!
Saaliista ateriaksi
Rapujen valmistaminen ei myöskään ole mitään rakettitiedettä. Rapujen keittoaika on kymmenisen minuuttia, ja mausteeksi riittää suola, sokeri ja tilli. Ravut pyydetään tai ostetaan sekä keitetään elävinä, mutta niitä voi ostaa myös valmiiksi keitettynä, jos haluaa päästä hieman vähemmällä vaivalla. Rapuja löytyy myös pakasteena ympäri vuoden, jos paras sesonki ehtii mennä ohi! Ravunpyrstön perinteinen makupari on vasta paahdettu leipä, jonka päältä pyrstöt nautitaan voin ja tillin kera. Rapukekkereiden muuksi tarjottavaksi sopivat erilaiset pienet suupalat.
TIESIX?
Ravut ovat rusehtavia, mutta muuttuvat keitettäessä punaisiksi. Värin muutos johtuu kuoren sinisten, vihreiden ja ruskeiden väriaineiden hajoamisesta keittäessä. Punaiset ja keltaiset väriaineet eivät hajoa, ja siksi rapu saa kauniin punaoranssin värinsä. (Lähde: Kalatalo)
