ÄKSän ja ÄRMYn Joulumanteli oli huikea osoitus yhteistyön, lievän hulluuden ja innovatiivisuuden huipentumasta. Joulun alla hypättiin kielikylvyn syvään päähän, niin että fontitkin alkoivat olla sellaisia, joita sai omista tiedostoistaan etsimällä etsiä.
Viattomasta ideasta alkanut, ja kansainväliseksi paisunut Joulumanteli oli melkoinen musiikillinen iloittelu, jossa kotien joulutouhuja tahdittivat humppa, virsi ja raskas metallimusiikki sekä tietenkin iskelmä, ralli ja monet muut genret.
Tekemisen ydinporukkaa oli kourallinen, mutta koko komeuteen osallistui huikeat 150 henkilöä. Äänekosken lisäksi ympäri ämpäri Suomen, sekä koko pallon: mukana äänekoskelaissävelmiä toteuttamassa oli väkeä Ruotsista, Puolasta, Hollannista, Ukrainasta, Kazakhstanista, Intiasta, Uudesta Seelannista, Japanista, Amerikasta, Liettuasta, Sloveniasta, Portugalista, Espanjasta, Slovakiasta, Sveitsistä ja Bangladeshista.
– No joo, kyllä tämä taas vähän lapasesta kansainvälisyydenkin puolesta lähti, Pekka Ouli nauraa.
Joululaulujen inhoajatkin lähtivät reippaana mukaan projektiin, siitä työryhmä antaa suuret kiitokset. Maestro Janne Poikolainen sävelsi lähes 30 kappaletta, ja näistä 24 päätyi Joulumantelijulkaisuun.
– Rumpujen nauhoitukset aloitettiin hyvissä ajoin, ja silloin lähes asuttiin studiolla, mukana monessa ahkeroinut Matti Malinen muistelee.
Biisilapset maailmalle
JOS AIKATAULU oli tiukka, niin tiukkaa teki myös tietty perfektionismi, johon välillä meinattin kompastua.
– Näin iso projekti, jossa on näin paljon tekijöitä, ei ole vain että tullaan ja soitetaan. Aikataulujen rukkaus, videoiden teko, tekstien laadinta, kuvien ottaminen ja jos vaikka minkälainen säätö toivat oman mantelinsa tähän välillä kakofoniseen touhuun, joululaulukärpäsen purema Janne Poikolainen sanoo. Hän kertoo, kuinka on ollut upea kuulla ja nähdä kuinka hänen säveltämänsä biisit lähtivät elämään.
Joulumantelitoimitus antaakin täydet pisteet Jannelle; hänellä ei mennyt herne nenään missään vaiheessa, vaikka kyse hänen synnyttämistään biisilapsista, joita muut lähtivät kasvattamaan ja kädestä pitämään.
– Nyt tuli melkein liikutuksen kyynel silmään, Janne sanoo.
Taina Laitinen oli tiiviisti mukana projektissa, niin soittajana, sanoittajana, laulajana kuin sovittajanakin.
– Jos tänä vuonna toteutamme Joulumantelin, se vaatii kehitystyötä. Kun on sivusta seurannut näiden herrojen touhuja, on vain toivonut, ettei kukaan polta itseään loppuun, sillä tahti on ollut niin kova.
ÄRMYn yhtenä tehtävänä on edesauttaa paikallisten tekijöiden tekemistä ja osallistamista.
– Monelle on jo suuri kynnys tulla soittamaan toisten tekemää musaa, Pekka sanoo ja kertoo kynnyksen madaltuneen projektin aikana.
Nyt haastetaan bändejä ja musiikintekijöitä mukaan seuraavan Joulumantelin tekemiseen.
– Tässä on mahdollisuus saada kokemuksia, oppia uutta ja tulla mukaan mukavaan porukkaan.
Sinustako mantelin tekijä 2019?
JUURI NYT OLISI paras hetki tarttua joulubiisien tekemiseen ja videoiden luomiseen.
– Olisi upeaa saada koulut mukaan projektiin. Nyt meillä on kehittämisen paikka, kuinka ensi joulun aikaan meillä on entistä monipuolisempi tekijäjoukko. Sen olemme huomanneet, että mitä hullumpi idea, sitä paremmin se toimii, Taina vinkkaa.
– Jep, onhan tämä ollut välillä sellaista nyhjää tyhjästä -touhua, Pekka hekottelee.
Nyt haetaan selkeää lankaa, jota lähteä seuraamaan.
– Upeinta on, että päästää irti ja vapautuu omasta roolistaan, ja tässä hommassa se onnistuu, Taina sanoo.
– Ei tarvitse odottaa, että me tullaan kysymään, nyt saa tulla ilmoittautumaan vaikkapa niiden pöytälaatikkoon unohtuneiden runojen kanssa, Pekka yllyttää.
Vaikka ei osaisikaan soittaa tai laulaa, niin tekemistä riittää, jos haluaa tulla mukaan.
– Esimerkiksi projektinhallintaan on paikka auki, Janne nauraa.
