Marjanpoimijoiden taistelusta elokuva – vaatimus poimia marjoja 70kg päivässä!

Thaimaalaisten marjanpoimijoiden työtaistelusta on nyt tehty dokumenttielokuva.

Vuonna 2013 Äänekoskellakin kohua herättänyt marjanpoimijoiden työtaistelu jatkuu yhä. Poimijoiden oikeuksia Suomessa ajavat Junya ”Lek” Yimpasert ja Richard Thompson Coon ovat koonneet poimijoiden tarinasta koskettavan elokuvan Missä marjat?

Elokuva kertoo tarinan Praisanti Jum-angwan näkökulmasta. Hän on yksi 50:stä poimijasta, joka yhä taistelee oikeuksistaan suomalaista Ber-Ex-firmaa vastaan. Elokuvaa on kuvattu Thaimaassa, mutta mukana on myös videokuvaa työtaistelusta muun muassa Äänekoskelta ja Suolahdesta.

Elokuva sai epävirallisen ensi-iltansa Järvi-Suomen Pioneerien leirillä 8. heinäkuuta. Leirissä oli mukana paljon ihmisiä, jotka auttoivat ja majoittivat thaipoimijoita työtaistelun aikana reilu kolme vuotta sitten.

– Elokuva kysyy halutaanko Suomessa laillistaa laittomuuksia, mitä tulee ihmisoikeus – ja työoikeusasioihin?  Elokuvan tarkoitus on antaa marjanpoimijoille oma ääni Suomessa. Näin saamme kerättyä julkisuutta sille faktalle, että tällaista toimintaa harjoitetaan Suomessa vieläkin. Tänäkin vuonna thaimaasta tulee Suomeen 4000 poimijaa, Yimprasert sanoo.
– Älyttömintä koko tilanteessa on se, että valtio on tiennyt kaiken tästä toiminnasta koko ajan! Se yrittää tehdä ihmiskaupasta laillista, Thompson Coon sanoo.

Elokuvan herättävin osuus on hetki, kun marjanpoimijat kertovat millaisissa oloissa he joutuivat tekemään työtä Suomessa.
– Meidän piti poimia 70 kiloa marjoja päivässä, jotta jäisimme vähän voitolle. 50 kiloa riittäisi kulujen kattamiseen, Praisanti kertoo elokuvassa.

Valtavien marjamäärien poimiminen ei ollut helppoa, sillä Praisantin mukaan poimijat eivät saaneet juuri unta, ruokaa tai terveydenhuoltoa.
– Meitä kohdeltiin kuin orjia, Praisanti sanoo elokuvassa.

Ber-Ex on myyty viime vuonna Arctic International Oy:lle. Ber-Exin entinen toimitusjohtaja Kari Jansa ei ole iloinen kuullessaan elokuvaprojektista.
– Mikäli elokuva perustuu samaan valheellisuuteen kuin koko tämä oikeusasia, niin ei tule olemaan kaunista katseltavaa. Olen tuonut Suomeen lähes 4000 poimijaa, jotka ovat olleet tyytyväisiä, nämä 50 eivät sulautuneet joukkoon alunperinkään. En taida katsoa koko elokuvaa, Jansa sanoo.

Elokuva ei ole vielä valmis yleiseen levitykseen. Ensi-ilta yleisö saakin antaa Coonille ja Yimprasertille kommentteja, siitä kuinka elokuvan sanoma saadaan paremmin esiin.
– Raakamateriaali on olemassa ja sitä on paljon. Mutta elokuvaa pitää vielä hioa, että asia tulee esiin selkeämmin ja paremmin, Coon sanoo.
Eräässä kohtauksessa käy ilmi myös, että toiminnan luonteesta on ollut tietoa jo ennen vuoden 2013 syksyä.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysmies Markku Wallin kirjoitti asiasta kattavan raportin vuonna 2013. Raportissaan Wallin kiinnitti huomiota marjabisneksen ympärillä havaitsemiinsa ihmiskaupan piirteisiin. Raportti pääsi myös uutisiin, mutta on sen jälkeen unohtunut.

Kesäkuussa saatiin päätös, että oikeuskäsittely aiheesta voi viimeinkin alkaa. Oikeudenkäynti on viivästynyt muun muassa sen takia, että marjanpoimijoiden pitänyt todistaa olevan elossa.
– Vasta nyt, kolme vuotta myöhemmin pääsemme edes käymään asiasta oikeutta. Tämä tulee olemaan pitkä prosessi, Yimprasert sanoo.

Tukeakseen thaipoimijoita tulevassa oikeustaistelussa Yimprasert ja Coon aikovat näyttää elokuvan myös eduskunnassa. Toiveissa on myös saada elokuva levitykseen Suomen televisiossa.
– Meidän täytyy saada tämä asia esille myös tavallisille suomalaisille. Suomalaisten pitää lähteä taisteluun mukaan ja sanoa, että tämä ei ole oikein. Mikäli näille yrityksille annetaan lupa tehdä jokamiehenoikeuksista bisnestä, se tappaa Suomen sielun, Thompson Coon sanoo tiukasti.
– Mikäli valheellinen elokuva menee läpi eduskunnassa niin ei kyllä hyvä seuraa Suomelle. Kyllä tämä katkeraksi vetää, Jansa sanoo.

Elokuva loppuu tahdonvoimaiseen huutoon ”Su su!”. Se tarkoittaa ”Taistelu jatkuu”.