On erittäin hyvä,että asiasta tehtiin heti rikosilmoitus poliisille. Pelkkä päivittely ei kuitenkaan enää riitä, vaan Äänekosken kaupungilta tarvitaan nyt täysin uutta otetta ilkivallan vastaiseen työhön. Julkisessa keskustelussa Suolahden uimarannan tapausta on verrattu Sumiaisten Petäjäsaareen, jonne saatiin hienosti uusi kota poltetun tilalle talkoovoimin.
Vertaus on kuitenkin ontuva. Sumiainen ja Suolahti ovat kaksi täysin erilaista asuintaajamaa.
Sumiaisten tapaus osoitti upeaa ja omaleimaista ”Suminismia” ja yhteisöllisyyttä.
Suolahti taas on tehdaspaikkakunta, joka on ajautunut kovaan ja huonoon kierteeseen monesta eri syystä. Vaneritehtaan lopettaminen, asukaskato ja liikkeiden sulkeminen luovat taajamaan tyhjiöitä, joka heijastuu valitettavasti myös Suojärven kaltaisena älyttömänä tuhotyönä.
Kaupunki vetoaa siihen, että nämä kulut näkyvät kyllä yleisissä käyttömenoissa.Tämä on pelkää byrokratian taakse piiloutumista. Yksikään tavallinen kuntalainen ei ala kaivaa monisatasivuisia tilinpäätöksiä tai budjettikirjoja löytäkseen sieltä uimakopin hintalappua.Kulut on nostettava rohkeasti esiin ja julkaistava erikseen omana tiedotteenaan, jotta viesti menee perille.
Koska perinetistä jalkapuuta ei voida enää käyttää, on otettava käyttöön modernit keinot.
Äänekosken kaupungin tulisi ottaa mallia muista Suomen kunnista ja alkaa julkaista tarkat, julkiset hintalaput jokaisesta ilkivallanteosta. Kun kaupunki lyö pöytään mustaa valkoisella siitä, mitä uuden pukukopin rakentaminen tai muiden tuhojen korjaaminen maksaa, asia muuttuu konkreettisemmaksi. Ne tuhannet eurot ovat suoraan pois meidän asukkaiden yhteisistä palveluista,harrastuspaikoista ja viihtyvyydestä.
Taloudellisten faktojen avaaminen toimii modernin häpeäpaaluna, joka pakottaa kaikki herämään ja miettimään, kenen pussista tämä lysti lopulta maksetaan.
Marke Tuominen
varavaltuutettu malt.
