Se oli Keitelejazz! -juttusarjan toisessa osassa pureudutaan Äänekoski Jazz ry:n ensimmäiseen toimintavuoteen, joka huipentui ensimmäiseen Keitelejazz-festivaaliin 8.-11.8.1985.
Keitelejazz, kansainväliseksi musiikkitapahtumaksi kasvanut festivaali, järjestettiin viimeisen kerran Äänekosken Rantapuistossa heinäkuussa 2019. Festivaalin elinkaari jäi loistavaksi tähdeksi suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Ilman 1980-luvun puolivälissä Äänekoskella vaikuttaneita, intomielisiä jazz- ja blues -musiikin harrastajia tämä ei olisi todennäköisesti toteutunut. He tekivät rohkean päätöksen järjestää ensimmäinen Keitelejazz 8.-11.8.1985 – vain kahdeksan kuukautta Äänekoski Jazz ry:n perustamisen jälkeen. Festivaali järjestettiin tämän jälkeen vuosittain, yhteensä 34 vuoden ajan. Vain vuonna 2017 Keitelejazz jäi järjestämättä.
Mistä kaikki alkoi? Mitä merkityksiä Keitelejazz-festivaalilla oli eri toimijoille? Mitkä asiat ovat jääneet erityisesti mieleen? Muiden muassa näihin kysymyksiin vastaa ”Se oli KEITELEJAZZ!” ”– juttusarja. Kirjoitukset pohjautuvat festivaalin toteutuksessa mukana olleiden haastatteluihin sekä eri lähteistä koottuihin dokumentteihin.
Äänekoski Jazz ry:n perustamiskokous oli pidetty joulukuussa 1984. Yhdistyksen johtokunta oli kokoontunut ensimmäisen kerran 3.1.1985. Toiminta oli päässyt käyntiin 79 jäsenen voimin. Yhdistys liittyi pian perustamisensa jälkeen Suomen Jazzliiton jäseneksi, samoihin aikoihin UMO:n kanssa.
– Todettiin, että Suomessa on Jazzliitto olemassa ja aateltiin, että anotaan ilman muuta heti liiton jäsenyyttä, kertoo yhdistyksen silloinen sihteeri, myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajanakin toiminut Kalevi Plattonen. Johtokunnan jäsenet osallistuivat aktiivisesti Suomen Jazzliiton kokouksiin. Liiton silloinen toiminnanjohtaja Timo Vähäsilta kiitteli Äänekoski Jazz ry:n aktiivisuutta ja näki vahvuutena myös yhdistyksen laajan muusikkopohjan.
Kun Äänekoski Jazz ry oli toiminut kaksi kuukautta, yhdistyksen sihteeri kirjasi muistiinpanoihinsa: ”Innostus jazzin levittämiseen on ollut erittäin hyvä, etenkin johtokunta on ollut erittäin aktiivisesti mukana kaikissa tilanteissa. Myös muutamat jäsenet ovat olleet innolla mukana.”
Yhdistyksen sisällä käytiin keskustelua erilaisista toiveista ja kiinnostuksen kohteista
– Luulen, että se lähti niin puhtaasti siitä, että kaikki tykkäs samasta asiasta, elikkä jatsista. Ja vois kuvitella, että jokaisella oli taka-ajatuksena, että laajennetaan tätä musiikin ilosanomaa, ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Siistonen muistelee.
Kaupungin kulttuuritoimi tuki Äänekoski Jazz ry:n toimintaa alusta asti myöntäen muun muassa taloudellista tukea tapahtumien järjestämiseen. Yhdistys sai tukea myös Kansan sivistystyön ja Työväen sivistysliiton paikallisrahastoista sekä Keski-Suomen maakuntarahastosta. Yhdistyksen silloinen varapuheenjohtaja, Kai-Petri Gustafsson tuo esiin myös muun paikkakunnalta saadun tuen.
– Ei voi väheksyä sen merkitystä Äänekosken jazzyhdistykselle, että Niskasella oli järjettömän hyvä valikoima levyjä. Myös Äänekosken kirjastossa oli jo silloin hyviä jazz-levyjä ja varsinkin Pentti Ronkasen aikana se räjähti. Sitä ylistettiin myös Rytmi -lehdessä, Gustafsson sanoo.
Jazz-yhdistyksen big band -toiminta käynnistyi Pekka Siistosen johdolla vuonna 1985. Pekan Kalervo-isän johtamalla Äänekosken Työväen Soittajilla oli ollut tanssikeikkoja tekevä big band. Näistä riveistä löytyi myös suuri osa soittajista uuteen kokoonpanoon.
– Äänekosken Työväen Soittajilta löytyi kokonaisia sovituksia jazz-standardeista, Pekka Siistonen muistelee.
Ensimmäiset harjoitukset uudella Äänekoski Big Bandilla olivat 22.2.1985 11 soittajan voimin. Ensimmäinen esiintyminen oli Hotelli Hirvessä huhtikuussa.
Ensimmäisen Keitelejazzin ensimmäinen konsertti järjestettiin Heikin Pubissa. Merja Nieminen Bandiin kuuluivat vokalistin lisäksi Markku Raatikainen (kitara), Ari Hintikka (basso), Juha Hintikka (huilu) ja Atso Kyrönviita (rummut). Illan lopuksi esiintyi vielä Siistonen-Salostie Yhtymä. Tässä kokoonpanossa soittivat Pentti Salostie (tenorisaksofoni), Juha Salostie (alttosaksofoni), Pekka Siistonen (piano), Markku Raatikainen (basso), Rauno Seppä (rummut) sekä Merja Nieminen (laulu). Festivaalin pääkonsertti järjestettiin lauantaina ravintola Koskenhovissa. Konsertissa esiintyi Juhani Aaltonen Kvartetti. Juhani ”Junnu” Aaltosen (saksofoni) lisäksi kvartetissa soittivat Jarmo Savolainen (piano), Heikki ”Häkä” Virtanen (basso) ja Reiska Laine (rummut).
Ei mitään rokkipoppia
Jami-iltoja oli kaivattu jo pidempään seutukunnalla.
– Kun tiedettiin että paikkakunnalla oli taitavia soittajia ja jazzi irtos sekä myös blues, ajateltiin että he voisivat kokoontua muutamina iltoina jameihin. Mutta ei mitään rokkipoppia. Pyrittiin pitäytymään bluesissa ja jazzissa, Plattonen muistelee.
Jami-iltoja järjestettiin ravintoja Koskenhovissa ja Heikin Pubissa. Pienimuotoisiin jameihin kokoonnuttiin myös Kuhnamon studiolle, Kuhnamo-järven rannalla olevaan, yleisen saunan yläkertaan rakennettuun studiotilaan. Jami-iltojen lisäksi järjestettiin Omat levyt-iltoja, jazz-konsertti, tanssitilaisuuksia, lasten tapahtumia ja konserttimatkoja. Yhdistyksen järjestämistä konserteista ensimmäinen kuultiin Äänekosken koulukeskuksen ruokasalissa 31.3.1985. Rannikko-Oksa-Okkonen Kvintetin kokoonpanossa soittivat Seppo Rannikko (saksofoni), Juhani Okkonen (vibrafoni), Nappi Oksa (rummut), Lauri Tornivuori (piano) ja Pekka Törmänen (basso). Nuorten jazz-harrastus nähtiin Äänekoski Jazz ry:ssä erityisen tärkeäksi. Yhdistys oli mukana hankkimassa lauluvahvistimia äänekoskelaisille nuorisoyhtyeille.
Jazz-eetoksessaan ehdottomimmatkin yhdistysaktiivit osoittivat laaja-alaisuuttaan, kun etsittiin ratkaisuja yhdistyksen toimintatulojen kartuttamiseen. 1980-luvulla Suomeen rantautuneet samban sykkeet innostivat jazz-yhdistystä. Sopivin hetki sambakarnevaaleille oli luonnollisesti Vappu. 30.4.1985 Ravintola Koskenhovi täyttyi sambaajista ja kiihkeästä latinalaisamerikkalaisesta musiikista. Sitä tarjosi seitsenhenkinen Sensational Samba Band. Jazz-yhdistyksen tiedottaja rohkaisi lehdistötiedotteessaan yleisöä osallistumaan, kertoen, että ”Talosta löytyy erilaisia rytmisoittimia ym. rekvisiittaa”. Samaisessa illassa haluttiin tarjota myös vaihtoehtoisia rytmejä. ”Legendaarinen Antti Kauppisen yhtye tarjoaa perinteisen tanssimusiikin ystäville tasokasta musisointia alkuperäisessä kokoonpanossa”. Mikäli kuulopuheisiin on luottamista – ja miksei olisi – loppuilta sujui niin sambakärpäsen puraisemilta kuin perinteisenkin tanssimusiikin ystäviltä hyvässä yhteisymmärryksessä, sulavasti sambaten!
Työskillä: Günter ”Baby” Sommer ja Kondrad ”Conny” Bauer
Äänekosken työväentalon salissa esiintyi toisena festivaalipäivänä Petteri Hirvanen Group. Vasemmalta: Pekka Siistonen (piano) Lauri Paananen (rummut), Petteri HIrvanen ja). Yhtyeen basisti Hannu Björkman ei näy kuvassa
Tuumasta toimeen – kohti ensimmäistä festivaalia
– Talven mittaan oli puhuttu, että pitäiskö kesällä pykätä joku tapahtuma pystyyn ja loppukeväästä pistettiin töpinäksi, muistelee Kalevi Plattonen.
Töpinäksi todella pistettiin! Ensimmäisen Keitelejazz-festivaalin järjestäminen elokuussa 1985 nuijittiin pöytään yhdistyksen johtokunnan kokouksessa 20.5.1985. Tapahtumasta rakennettiin jo ensimmäisenä vuonna nelipäiväinen, useita konsertteja ja oheistoimintaa sisältävä tapahtuma. Asiat etenivät jouhevasti ja ilmassa tuntui olevan suurta odotusta. Paikallinen lehti otsikoi 4.8.1985: ”Jääkö Pori toiseksi?”
Festivaali polkaistiin käyntiin torstaina 8.8.1985 jami-illan muodossa Suolahdessa, Heikin Pubissa. Soitantaa riitti moneen lähtöön ja soittajat vaihtoivat jakkaraa liittyen kokoonpanosta toiseen. Illan aikana esiintyi parikymmentä soittajaa, kahdeksassa eri kokoonpanossa. Illan house bandia liidasi Pekka Siistonen (piano). Yhtyeessä soittivat myös Markku Raatikainen (basso), Juha Hintikka (huilu) ja Kai-Petri Gustafsson (rummut). Jameissa oli mukana myös jyväskyläläinen kitaristi Toby Nattry kahdella kokoonpanollaan. Toby Nattry Triossa soittivat hänen lisäkseen Juha Keinonen (basso) ja Osmo Blomqvist (rummut). Toby Nattry Company koostui myös kolmesta muusikosta. Hänen lisäkseen tässä yhtyeessä soittivat Jyrki Honkonen (piano) ja Juha Hintikka (huilu). Toby Nattryn kokoonpanojen musiikki jakoi yleisön mielipiteitä. Keskisuomalaisessa 11.8.1985 konsertista kirjoittaneen Riittaliisa Huovisen mukaan erityisesti nuoremmat pitivät yhtyeen oivaltavasta, progetyylisestä musiikista. Sen sijaan ”konsertin vanhempi kaislahattujazzyleisö ei niinkään ollut kiinnostunut poikien omalaatuisesta musiikista”. Pentti Salostie Kvartetin musiikki lienee viimeistään herättänyt myös vanhemman jazz-yleisön, soittihan yhtyeessä peräti kolme vanhan liiton jazzaria: Pentin (baritonisaksofoni) lisäksi Uolevi ”Uokki” Lahtivuori (rummut) sekä Eero Lahti (basso). Yhtyeen pianisti Pekka Siistonen täydensi taitavana muusikkona tätäkin kokoonpanoa.
Ravintola Koskenhovissa esiintyi toisena festivaalipäivänä kaksi kokoonpanoa, Kirmo Lintinen Trio ja Old Time Swingers. Kirmo Lintinen Triossa soittivat hänen lisäkseen Timo Lehtovaara (basso) sekä Pasi Piispanen (rummut). Old Time Swingersin riveissä soittivat Esa Koponen (trumpetti), Tapio Leino (saksofoni), Pertti Pakkanen (klarinetti ja tenorisaksofoni), Eero Vuorinen (piano), Erkki Paananen (basso) sekä Raimo Väyrynen (rummut)
Festivaalin päätöspäivänä esiintyi kaksi big bandia: Pekka Siistosen johtama, paikallisista soittajista koottu Äänekoski Big Band sekä Luonetjärven varuskuntasoittokunnan Big Band, Esa Koposen johdolla. Festivaalin ulkomaiseksi artistivieraaksi oli saatu Bauer-Sommer-Sjöström Trio eurooppalaisen modernin jazzin huipulta. Saksalais-suomalaisen trion kokoonpanossa soittaneiden Konrad ”Conny” Bauerin (pasuuna) ja Günter ”Baby” Sommerin (rummut) kotimaa oli silloinen DDR. Yhtyeen suomalaisjäsen, Harri Sjöström (saksofoni), asui ja työskenteli Itävallassa. Yleisö sai kuulla Äänekosken Työväentalon salissa täyslaidallisen luovaa musiikillista hulluutta ja äärimmäistä taidokkuutta. Ei liene aiemmin sellaista kuultu seutukunnalla!
Alussa Keitelejazz-festivaalin käytössä oli vain yksi äänentoistolaitteisto, jota kuljetettiin koko tapahtuman ajan konserttipaikasta toiseen. Pekka Siistonen muistelee, kuinka laitteiston kuljettaminen oli ensimmäisenä festarivuonna hänen vastuullaan, kuten myös konserttien miksaus. Laitteiston omisti Jukka-Pekka ”Jysky” Ilves, joka vastasi ensimmäisen toimintavuoden jälkeen konserttien miksauksesta. Myöhemmin hän vastasi myös esiintymislavan rakentamisesta ja valoista Rantapuiston isossa konserttiteltassa. Niin kuin äänentoistolaitteistoa, myös pianoa kuljetettiin konserttipaikasta toiseen ensimmäisinä festivaalivuosina. Esko Rahkonen hoiti pianon kuljetukset talkoohengessä omalla autollaan.
– Eka Keitelejazz kuvaa jo sitä, että järjestetään jokaiselle jotain. Oli Hirvasen Petterin kummallinen fuusiobändi ja Bauer modernina ja sitten Glenn Milleriä Luonetjärven Big Bandilla. Ajatuksena oli, että saataisiin mahdollisimman paljon yleisöä mukaan ja jokaiselle jotain, Siistonen muistelee.
Yleisöä saatiinkin paikalle, mistä kiitos kuuluu myös median kiinnostukselle sekä palstatilalle lehdissä. Kaikkiaan vuoden 1985 aikana Äänekoski Jazz ry:n järjestämissä tapahtumissa kävi noin 2100 henkilöä. Samalla kun pidettiin tärkeänä, että tapahtumien musiikkitarjonta on monipuolista, yhdistyksessä haluttiin pitää kiinni laadukkaasta jazz-tarjonnasta, myös tulevina vuosina.
– Keitelejazz -festivaalilla oli myös valtakunnallista merkitystä. 1980-luvun puolivälissä ei Suomessa ollut lähimainkaan sellaista elävän musiikin tarjontaa kuin 2000-luvulla. Jazzliekkiä piti yllä vain puolisen tusinaa tapahtumaa vuosittain, korostaa Pentti Ronkanen, silloinen Äänekoski Jazz ry:n yhdistysaktiivi ja myöhemmin Keitelejazz-festivaalin pitkäaikainen taiteellinen johtaja.
Vuosi 1985 toi Keitelejazzin myötä tähän tervetulleen täydennyksen!
TEKSTI Tuula Plattonen, KUVAT Kalevi Plattonen
Se oli KEITELEJAZZ! – juttusarjan ensimmäinen osa: 1. Mistä kaikki alkoi? on luettavissa ÄKSän numerossa 255 ja verkossa osoittessa (linkki alla)
Juhani Aaltonen.
Kiinnostava aihe. Mutta sekava kirjoitus. Liikaa yksityiskohtia ja nimiä. Kannattaisi kiteyttää ja nostaa vain todelliset ”highlightit” esiin.