Henna Penttinen (49) valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi 12. kesäkuuta pidetyssä valtuuston kokouksessa. Uusi peejii pääsi heti valinnan päälle testaamaan, miten kaupungin toiseksi korkeimman luottamustoimen nuija istuu käteen. Lehteriltä seuratessa, uusi luottamustehtävä sujui kuin tanssi.
Penttinen aloitti kunnallispolitiikassa vuonna 2008, kun lähti kuntavaaliehdokkaaksi keskustan riveissä. Ensin lohkesi varavaltuutetun paikka ja neljän vuoden päästä alkoi se varsinainen valtuutetun työ. Toimelias nainen on myös Keskustan puoluevaltuuston jäsen sekä Äänekosken keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja.
Valinta ei ollut yllätys, sillä valtuustokauden alussa sovittiin valtuustolle kaksivuotinen toimikausi, ja tuossa yhteydessä Penttinen nimettiin jatkamaan Jari Halttusen aloittamaa puheenjohtajuutta.
Otetaan kärkeen urheilukysymys: miltä nyt tuntuu?
– Hyvältä tuntuu! Meinasin olla henkisesti hapoilla, kun istahdin valtuuston eteen. Mutta kun sain ensimmäisen pykälän maaliin, oli jännitys tiessään.
Valtuuston puheenjohtaja muistuttaa, kuinka hyvä yhteistyö niin poliiittisen ryhmien kuin virkamiestenkin välillä heijastuu koko kaupunkiin.
– Lähden mielelläni parantamaan keskustelulinjaa. Hyvällä keskustelulla ja kuuntelulla saadaan asioita vietyä eteenpäin. Haluan olla kuulolla, ja ottaa kaikki kannat huomioon. Olen sitä mieltä, että epäreiluudella ja selän takana sumplimisella ei voiteta mitään. Sovituista asioista pidetään kiinni, vaikka ikävä kyllä politiikassa asioita tapahtuu, vaikka toisin on sovittu tapahtuvaksi. Politiikka on yheistyöpeliä, ollaan sitten eduskunnassa tai täällä Äänekosken valtuustosalissa. Ryhmien välinen yhteistyö pitää olla hyvää samoin kuin oman ryhmän sisällä. Siltoja ei kannata lähteä polttamaan, Penttinen sanoo.
Äänekosken poliittisessa ilmapiirissä viehättää erilaiset persoonat, jotka tuovat tekemiseen väriä.
– Taustat saavat näkyä. Toivoisin, että keskustelun avoimuutta lisätään ja että kaupunginhallitukssa keskustellaan ryhmien välillä ilman virkamiehiä. Silloin me voidaan miettiä yhteisiä suuntaviivoja, Penttinen pohtii.
Jos joku huolettaa Äänekoskella, niin investointien taso suhteessa vuosikatteeseen.
– Kuntaveroprosenttimme on lukittu valtion taholta, joten menopohja pitää saada sellaiseksi, joka toteutuu meidän tulopohjallamme. Nyt ei voi tapahtua isoja yllätyksiä eikä suunnitella suuria. Kaikkien pitää ymmärtää, se, että jos aiomme pitää Äänekosken elinvoimaisena meidän pitää miettiä yhdessä, kuinka kasvatamme tulovirtojamme ja kuinka pidämme investoinnit kohtuullisena.
Kun kysytään mikä on Äänekoskella parasta, tulee vastaus välittömästi.
– Ihmiset. Jokaisella kyläkunnalla on omat persoonansa ja omannäköiset tekemiset. Äänekoskella, sen jokaisessa kulmassa uskalletaan tehdä ja tarttua toimeen. Olen iloinen, että asukasyhdistyksiä syntyy ja samalla profiloidutaan omaan asuinpaikkaan. Osallistava budjetointi mahdollistaa paljon mukavaa kehittämistä. Talkoohenkikin näyttää olevan nousussa päin, ja hyvä niin, sillä rahaa ei ole liiemmin jaettavaksi.
Penttinen toivoo, että äänekoskelaiset oppisivat ajattelemaan koko Äänekoskea.
– Oli ihminen Rautionmäeltä, Parantalasta, Kalaniemestä tai Suolahdesta. Jos me edelleen ajatellaan, että jos joku saa jotain on se muilta pois, se tarkoittaaa sitä, että kohta ei uskalleta tehdä mitään, kun aina on valituskierre päällä. Tehdään yhdessä rohkeasti ja näin viedään koko kuntaa eteenpäin, Henna Penttinen vinkkaa.
