Konginkankaan kirkko täyttää tänä kesänä 150 vuotta. Sitä juhlistetaan monin tavoin kesän mittaan.
150-vuotiasta kirkkoa juhlitaan sunnuntaina 12. kesäkuuta. Pääjuhlaa vietetään Konginkankaan kirkossa juhlamessun ja Kiitoshetki kirkosta –juhlassa. Juhlamessussa klo 10 saarnaa piispa Simo Peura. Messun jälkeen on ruokailu ja klo 13 alkavassa Kiitoshetki kirkosta –juhlassa esiintyvät mm. Rengit, Jonna Hytönen, harmonikka, koululaisten lauluryhmä, Kömin piikana Päivi Leppänen muistelee kirkon vaiheita. Juhlassa palkitaan myös koululaisten kirkkopiirustuskilpailun voittajat.
Kesän aikana on myös muita tilaisuuksia, jotka nousevat juhlavuoden tiimoilta.
Sunnuntaina 3.7. klo 13 on Konginkankaan kesäpäivien yhteydessä suomalainen messu kirkossa Konneveden reserviläiskuoron toteuttamana.
Sunnuntaina 17.7. klo 11 on yhdessä kotiseutuyhdistys Kömin Killan kanssa järjestettävä kirkkovenesoutu sekä klo 13. virsikirkko, johon ihmisten toivotaan pukeutuvan vanhaan malliin ja ottavan kirkkoeväät mukaan. Kirkkovenesoudussa on mukana kotiseutuväkeä sekä Saarijärveltä että Viitasaarelta. Veneet lähtevät Lintulahdesta Ritakankaan laiturista.
Keskiviikkona 13.7. on klo 18 Pyhäkankaan karsikossa, joka liittyy konginkankaalaisten kirkkomatkoihin Saarijärvelle, luontohartaus yhdessä saarijärveläisten kanssa.
Sunnuntaina 24.7. klo 13 on kirkkoon kutsuttu kirkossa vihittyjä pariskuntia ja teeman Suurin on rakkaus alla vietetään kirkkohetkeä.
Lauantaina 20.8. on täydenkuun aikaan kirkossa klo 22 kuutamokonsertti, jossa esiintyy urkuri Andras Szabo. Kirkkon voi mennä vaikka tyynyn kanssa levähtämään hyvän musiikin sointiin.
Keskiviikkona ja torstaina 14.-15.9. järjestetään koulupäivien aikana kirkkoon tutustumisretket koululaisille. Silloin eläydytään 150 vuoden aikaiseen Konginkankaaseen ja kirkon rakentamisen aikoihin.
Konginkankaan kirkko toimii tiekirkkona 13.6-19.8 ja on avoinna arkisin (ma-pe) klo 11-16. Kirkon oppaana toimii tänä kesänä Helena Simonaho, joka on myös Kömin Killan puheenjohtaja. Kirkon aukioloaikoina on avoinna myös tapulikahvio.Kirkkoon on koottu kesän ajaksi myös pieni näyttely kirkon esineistä ja vaiheista.
Konginkankaan kirkon vaiheita:
Konginkankaan kirkko vihittiin käyttöön 10.6.1866. Se on Konginkankaan ensimmäinen kirkko ja on Äänekosken seurakunnan kirkoista vanhin. Nykyään se on suosittu vihkikirkko. Kirkko toimii Konginkankaan kappeliseurakunnan jumalanpalveluspaikkana säännöllisesti, paitsi talviaikaan jolloin jumalanpalvelukset pidetään seurakuntakodilla.
Kirkon rakentamista edelsi vuosien taistelu, koska tuolloin Konginkangas kuului eteläiseltä osaltaan Saarijärven seurakuntaan ja pohjoiset kylät Viitasaaren seurakuntaan. Kirkkomatkat olivat pitkiä.
Konginkankaalla oli 1860-luvulla 32 taloa. Heidän tahtonaan ja tavoitteenaan oli saada oma kirkko, mutta anomukset hylättiin. Lupa saatiin vihdoin 1864, kun Senaatti myönsi Konginkankaan taloille luvan rakentaa oma rukoushuone ja hautausmaa. Se lasketaan paljolti isäntä Gabriel Hytösen ansioksi, joka lähti kävellen Vaasaan tapaamaan sen aikaisia hallintovirkamiehiä. Gabrielin hauta on yhä olemassa ja sen hautakivessä lukee ”Kirkonrakentamisen puuhamies”. Merkillepantavaa on, että vuodet 1866-68 muistetaan myös Suomen viimeisinä suurina nälänhädän vuosina. Niiden muistona kirkossa on yhä läkkipeltinen kruunu, joka on tehty nälkävuosina ruokapalkalla.
Kirkon rakennusmestarina toimi kaustislaisen kirkonrakentajasuvun mestari Jaakko Kuorikoski. Kirkko rakennettiin konginkankaalaisten omin voimin Kuorikosken johdolla. Kirkkoa kutsutaankin viimeisiksi kansanrakentajien rakentamaksi kirkoksi. Myöhemmin 1890-luvulla kirkkoa peruskorjattiin ja uudistettiin lääninarkkitehti K.W. Reiniuksen johdolla.
Konginkankaan seurakunta perustettiin 1895. Kuntaliitosten myötä ja erilaisten vaiheiden jälkeen seurakunta on ollut vuodesta 2007 Konginkankaan kappeliseurakuntana osana Äänekosken seurakuntaa.
