Monen monituiset kulttuurit kohtasivat lauantaina, kun Koskelassa laitettiin kaiken maailman ihmiset saman katon alle. Näin on maailmassakin, mutta kattona on avaruus.
Aurinkoisena päivänä Koskelan sisätilat ja pihamaan täytti laulu ja nauru. Huumaavan eksoottisia tuoksuja makuja pääsi nauttimaan erittäin runsaslukuinen yleisö. Koskelan pääoven pielessä luikerteli pitkä jono, kun tarjolla oli vietnamilaista kala- tai kanakeittoa. Mirka Oinonen ja Laura Hetemäki olivat liki sanattomia pistellessään soppaa ääntä kohti.
– Tämä on aivan fantastista. Näyttää sinänsä suomalaiselta lohikeitolta, mutta maku on jotain ihan muuta. Tässä keitossa korostuu mausteisuus ja kasvisten ja juuresten käyttö, naiset tuumivat.

Kansanedustaja Petri Honkonen toivoo vihapuheiden väistyvän ja että kulttuurien kohtaaminen koettaisi olevan rikkaus eikä uhka.
Puheenvuoron täpötäydessä salissa piti keskustan kansanedustaja Petri Honkonen. Historian opettaja Honkonen tietää, että me emme ole yksi kansa, vaan jo Suomen sisällä kulttuurien erilaisuus näkyy.
– Esimerkki armeija-ajoiltani: Keuruulla samassa tuvassa meitä oli savolaisia ja eteläpohjalaisia. Viimeksi mainitut eivät puhuneet liikoja vaan tekivät, siinä oli hetken oppimista. Ja kun oppi, niin hyvin toimeen tultiin. Suomessa, kuin koko maailmassa, on erilaisia kulttuurien asetelmia joiden mukaan toimitaan, se on vain rikkaus Honkonen muistuttaa.
Honkonen toivoo vihapuheiden väistyvän.
– Toivon myös avoimuutta ja valmiutta, jotta löydämme ymmärrystä toinen toisillemme. Positiivisella uteliaisuudella pääsee pitkälle, Honkonen sanoo.

Karjalaiset jos ketkä tietävät miltä tuntuu olla maahanmuuttaja. Sortavalasta evakkona Äänekoskelle tullut Pirkko Wacklin ja myötätunnosta Karjalaseuran toiminnassa oleva Seija Salminen pitivät päivää mukavana. Karjalanpiirakoita meni 500 kappaletta.
Päivän kulku oli mielenkiintoinen ja koko perheelle tarkoitettu. Ei ollut pelkkää silmänruokaa ja maistiaisia vaan tekemään pääsi myös itse: Oli hulavannekudontaa, sokerimarmorointia ja virkkausta. Näkemään pääsi kuinka Mervi Porrassalmi väänsi aterimista koruja, ja kuulla sai säveliä Serbiasta lauluyhtyeen Mielukkaan esittämänä. Vauhdikasta oli myös tanssiryhmä Kalinan meno. Tervehdyksiä lausuivat Leila Lindell ja Hannu Salvi, kannelta soitti Olga Kolari. Paul Abbey kertoi oman tarinansa Suomeen tulosta ja tänne kotoutumisesta.




























