Vuoden 2023 alusta voimaan tullut aluehallintouudistus on kuluvan vuosisadan suurin kehityshanke suomalaisessa hallinnossa. Perustettavilla hyvinvointialueilla päätetään meitä jokaista koskevista asioista – hyvinvointialueiden käyttämä rahamäärä on kolmasosa valtion budjetista! Jotta resurssit ja rahoitus voidaan turvata jatkossakin, on keskeistä toimintamallien sujuvoittaminen ja SOTE-prosessien jatkuva kehittäminen. Tässä työssä on tärkeää koko henkilöstön ottaminen mukaan kehittämistyöhön, työntekijöiden ideoiden kuuntelu ja heidän motivoimisensa oman työnsä kehittämiseen. Muutoksen johtamiseen on saatava sitoutettua koko organisaatio, jolloin strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet saadaan vietyä läpi nopeammin ja kustannustehokkaasti. Näin myös päätösvaltaa voidaan moniportaisessa organisaatiossa viedä alemmaksi.
Hoitajamitoitus ja hoitotakuu ovat tärkeitä tavoitteita, mutta SOTEn resurssitarvetta ei ratkaista pelkästään niillä, vaan tarvitaan tiedolla johtamista , SOTE-prosessien sujuvimpia toimintamalleja ja asiakaslähtöiset tietojärjestelmät, joilla saadaan saadaan vapautettua aikaa hallinnoinnista varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön. Tässäkin on tärkeässä roolissa SOTE-tiimien ja työntekijöiden yhdessä kehittäminen. Yhtenä esimerkkinä viimeaikaisesta kehittämisestä on etäyhteyksien hyödyntäminen lääkäripalveluissa ja kotihoidossa, jolloin kotikäyntien ohella on etäyhteyden käyttömahdollisuus ja siten voidaan asiakaskontaktien määrää ja huolenpitoa lisätä, mutta samalla säästetään aikaa ja kustannuksia. Huimaa vauhtia kehittyviä tekoälysovelluksia on otettava käyttöön myös Keski-Suomen hyvinvointialueella. Tekoälyn soveltaminen tulee parantamaan terveydenhuollon hallintoa ja operatiivista tehokkuutta merkittävästi.
Julkisen ja yksityisen sektorin sekä kolmannen yhteistyö on tärkeää tulevaisuudessa, että resurssit saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön, ideologian sijaan on tärkeämpää saada ihmiset nopeammin hoidon piiriin. Julkinen ja yksityinen SOTE-sektori eivät ole toisiaan poissulkevia vaan päinvastoin, ne voivat tehdä yhteistyötä parhaiden toimintamallien ja tehokkuuden löytämiseksi.
Olen omassa työssäni mukana SOTE-alan kehittämisen ja koulutuksen projekteissa, joissa on sovellettu teollisuudessa käytettävien Lean-johtamisen menetelmiä SOTEn prosessien ja toimintamallien parantamisessa. Näillä menetelmillä saadaan lisättyä aikaa ja resursseja enemmän potilas- ja asiakastyöhön. Tässä johtamisen mallissa organisaatioon luodaan jatkuvan parantamisen kulttuuri, osallistetaan ja koulutetaan henkilöstöä mukaan kehitystyöhön, lisätään työhyvinvointia ja ihmisten keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta. Tällaista tarvitaan myös Keski-Suomen hyvinvointialueella tulevaisuudessa.
Olli Jämsén, kunta- ja aluevaaliehdokas (Kok.)
