RAMIN KORTIT 47
Konepajakortti Suolahdesta levottomaan aikaan
Tässä kortissa on useampi tarina Suolahdesta. Se kertoo levottomista maailmansodan ajoista, jolloin yrityksiä syntyi ja kaatui, Suomi itsenäistyi ja modernit elämäntavat levisivät sisämaahankin.
Koska kortin valokuvaajasta ei ole varmuutta, katsotaan kuvaa tarkemmin. Kuva Mäntyniemen konepajasta on otettu Kumpuniemen itäpuolella olleesta pienestä Essinsaaresta tai ankkuroidusta veneestä käsin tyynenä kevätpäivänä. Kumpuniemessä retkeilivät vuosisadan alussa tehtailija Kailan (Johansson) perheen jäsenet – ja heillä oli kamera ahkerasti käytössä.
Kun Suolahden Tehtaat Oy perustettiin 1918, osakkaina olivat mm. pankinjohtaja Arvo Kaila (vrt. Ramin kortit 42) ja kuvan konepajan vetäjä Jaakko Pietiläinen. Ehkäpä kuvaaja siten olisi tämä Pietiläisen tuttava?
Alun perin konnevetinen Pietiläinen oli Tampereen teknillisessä koulussa kiitettävin arvosanoin valmistunut teknikko, joka moninaisen konetaitonsa myötä sai nimen ”Vasara-Jaakko”. Hänellä oli veljensä Vilhon kanssa kokemusta lukuisissa yrityksissä (höyrysaha, laivaliikenne, louhos, kivihiomo), joista erityisesti tietotaito vaneriteollisuudesta koitui myös Suolahden hyödyksi.
Postikortissa näkyy Pietiläisen 1908 perustaman yrityksen konepaja, valimo ja laivatelakka. Paitsi korjasi hän laivoja, myös junakalustoa ja erityisesti sahojen koneita ja höyrylaitoksia. Vasara-Jaakosta on useampiakin kaskuja.
Tutuin kasku syntyi, kun hän valimoonsa hankki romuja laajalta alueelta mm. Tampereelta, ja tamperelainen oli myös hieno vaimo (os. Hausen). Vaan paikallisia kiinnosti millainen vaimon alkuperä on, jolloin Jaakko vastasi kyselijöille: ”Ostin romujen mukana Tampereelta”.
Vasara-Jaakon konepajalta alkoi metallimiesten paikallinen järjestötoiminta. Toisaalta Pietiläisen konepajalle kätkettiin 1917 Pohjanmaalta salakuljetettuja kivääreitä suojeluskuntalaisten käyttöön.
Vasara-Jaakon konepajan voimalaitoksena oli 13-hevosvoimainen höyrykone sekä 3 sähkögeneraattoria. Kekseliäisyyttä ja sähköä piisasi niin, että yrittäjä rakensi sähkösaunan itselleen – luultavasti Suomen ensimmäisen?
Suolahden Konepaja tarjosi töitä 1910-luvulla jopa 20 työntekijälle. Suhdanteiden muututtua ja 1920-luvun konkurssin jälkeen Jaakko Pietiläinen jatkoi vielä sepän töitä Mutapohjassa.
Postikorttikuvaa jos katsoo suurennoksena, huomaa, että valimon vieressä on julman suuri kasa kantoja – mutta olisivatko höyrykonetta varten? Laiturilla puutavaran seassa on paljon tynnyreitä, joten ehkä tervaakin syntyi laivoja, veneitä ja voitelua varten?
POSTIKORTISSA ON taustapuolella sininen yritysleima ”Suolahti. Konepaja.”, mikä viittaisi kortin mainontakäyttöön. Sen lähettäjä on kuitenkin Maija Ahonius, joka oli Lahdessa vierailemassa Ruth-sukulaistytön ja isoäitinsä (äidin puolelta) luona.
Viesti onkin iloinen ja kertoo miten hauskaa on kuunnella gramofonia kaksin mummun kanssa. Juuri ovat he lähettämässä korissa mämmiä kotiin. Päiväys on 17. huhtikuuta 1916. Asemapäällikön tytär on tietenkin matkannut junalla Riihimäen kautta Lahteen.
Samalla reissulla ovat myös isoveljet lähteneet … ehkäpä Saksaan jääkärikouluun tämän mummolareissun varjolla? Venäjänmaan ruhtinaskunnasta ei Saksaan lähdetty mitenkään julkisesti sotataitoja opettelemaan vaan salattuja reittejä ensisijaisesti Ruotsin kautta.
KORTIN KUVAPUOLELLA on sitten taustaan nähden yllättävän erilainen teksti – olisiko lisätty myöhemmin? Se todistaisi tämän kortin olleen tärkeän ja liittyvän jääkäriliikkeeseen. Teksti vapaasti suomennettuna menee näin: ”Kaikki pojat ovat poissa, tulevathan he kotiin Pääsiäiseksi. Rudolf on poissa tutustumisreissulla Kymessä. Saa nähdä milloin hän tulee tänne, jos jotakin tapahtuu – – – – – – – olen niin peloissani.”
Suojeluskunnan asekätkijä Vasara-Jaakon konepajan kuvakortti, isä Rudolf Ahonius ja pojat Ejwind, Rainer, Pehr-Erik (Pelle) samalla junamatkalla Riihimäen kautta Kotkaan (?), kotona Suolahdessa pelokas rouva Signe Ahonius ja Lahteen mummolaan jäänyt mistään tietämätön tytär Maija.
Yksi kortti voi kertoa paljon. Rainer oli 20-vuotias, Ejwind 19-vuotias, Maija 16-vuotias ja Pelle 4-vuotias. Rainer ja Eijwind todella lähtivät 1916 jääkäreiksi ja heistä tuli ammattisotilaita. Iltatähti Pelle oli vielä pitkään 1920-luvulla isänsä Rudolfin (s. 1865) kalakaverina monilla koskilla ennen kuin muutti asemapäällikkö-isänsä mukana Suolahdesta Sörnäisiin 1925 – suojeluskuntapoikana.
Lähteet: Jorma Heiskanen: Täyttä höyryä (1996), Jorma Vilmi: Äänekosken-Suolahden historia (1991). Kotiseudun joulu 1966,1970,1977 ja 1991 sekä www.vaksy.com/vaksy/ahonius.htm
*
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
