Närpiön Kraft oli hävinnyt kevätkierroksella Äänekoskella 0-6, joten tasapeli maistui heille hyvin. Huima valmistautui jo nousukarsintoihin.
- Ottelu 22/22
- Sunnuntai 19. syyskuuta 1982
- Närpiö
- Närpiön Kraft-Huima 1–1 (1–1)
- Maalit: 20. Kari Pylkkä 1–0 (rp.), 33. Hannu Kovanen 1–1.
- Päätuomari: Pentti Levola
- Katsojamäärä: 476 (326 Sydösterbottenin mukaan)
- Sarjasijoitus pelin jälkeen: 1. (edellisen pelin jälkeen 1.)
Kraftin ja Huiman pelillä ei ollut sijoitusten kannalta merkitystä kummallekaan joukkueelle. Huiman avauskokoonpanossa oli kuusi eri pelaajaa kuin edelliskierroksen Pateniemi-ottelussa. Valmentaja Reijo Rantanenkaan ei paikalle päässyt, vaan oli jättänyt Sisä-Suomen Lehden mukaan ohjeet kirjallisina.
Vierasottelunsa Äänekoskella rumin lukemin 0-6 hävinnyt Kraft meni johtoon, kun Johnny Wahlsberg kaadettiin rankkarialueella, ja maalivahti Kari Pylkkä veti pilkun sisään. Hetkeä myöhemmin Hannu Kovanen tasoitti, eikä lisää osumia nähty.
PAIKALLINEN Sydösterbotten antoi reilusti tunnustusta Huimalle kirjoittaen, että aivan oikea joukkue voitti lohkon. ”Nuorella Huiman joukkueella on tekniikkaa, vauhtia ja variaatioita. Joukkue voi hyökätä leveällä rintamalla, ja pojat tietävät useimmiten, missä on vapaa mies. Huimalla on tulevaisuuden joukkue”, lehti hehkutti.
Kysymysmerkkinä Sydösterbotten piti sitä, miten nuoren joukkueen fysiikka riittää karsinnoissa ja sitten kenties I-divisioonassa. ”Joka tapauksessa Huima on ollut tänä vuonna paras ja tasaisin joukkue.”
Raporteissa pohdittiin jo tulevia nousukarsintaotteluita. Vastustajakin oli selvinnyt: Turun Pallo. ”Turun Pallon pelaajat ovat tiettävästi hieman iäkkäämpiä, hyvin teknisiä ja isokokoisia. He osaavat pallon käsittelyn, mutta eivät ehkä jaksa juosta yhtä kovaa ja paljon kuin huimalaiset”, Sisis spekuloi.
KESKISUOMALAISITTAIN kausi päättyi hyvin, sillä viimeisellä kierroksella putoamista vastaan taistellut Jämsänkosken Ilves voitti ”yllättäen” KaPan, joka oli Huiman ohella varmistanut paikkansa nousukarsinnoissa. Lohkon joukkueista VIFK ja Pateniemen Vesa putosivat III-divariin.
Huiman lopullinen maalisuhde 51–14 oli kovin koko II-divisioonassa. 22 ottelun sarjassa Huima piti maalinsa puhtaana 12 ottelussa.
Oli se komeaa katseltavaa, kun Helsingin Sanomissa julkaistiin tällainen taulukko maanantaina 20. syyskuuta 1982! Kyseessä on tähän mennessä viimeinen kerta, kun Huima on ottanut ykkössijan näin korkealla tasolla eli valtakunnan kolmanneksi korkeimmassa sarjassa. Vuonna 1970 Huima voitti silloisen III-divisioonan lohkonsa (entisen maakuntasarjan) ja nousi silloiseen II-divisioonaan (eli entiseen maakuntasarjaan). Tuohon aikaan II-divisioona oli toiseksi korkein sarjataso, joka oli jaettu kolmeen lohkoon. SM-sarjan alapuolella ei siis ollut lainkaan I-divisioonaa.
Artikkeli on osa ÄKSän juttusarjaa Huiman historiallisesta kesästä 1982. Huima-futiksen 80-lukua voi muistella myös tässä Facebook-ryhmässä.
