Ymmärsitkö otsikon? Se on karjalan kieltä. Suolahden Karjala-seuran näyttely Suolahden kirjastossa esittelee karjalan kieltä ja murteita hauskoin ja koskettavin esimerkein. Karjalan kieli on saanut vähemmistökielen aseman Suomessa vuonna 2009.
– Karjalan Liiton vuosiaihe on tänä vuonna karjalan kieli, ja siksi rakensimme näyttelyn. Muutama vuosi sitten praasniekassa olivat vieraina Loimolan Voiman pojat, ja silloin ihastuin tähän kieleen. En sitä osaa yhtään mutta kirjoitettuna jotain ymmärrän. Näyttely laadittiin sekä tiedon jakamiseksi että karjalaisen huumorin ja ilon välittämiseksi.
Näyttelystä voi napata mukaan kaksi pientä vihkosta, jotka esittelevät kieltä ja sanastoa, kertoo Suolahden Karjala-seuran sihteeri Aira Laine.
Evakkous näkyy ja kuuluu sanonnoissa, kun karjalaiset ovat joutuneet sopeutumaan uusiin oloihin sotavuosien jälkeen.
– Omalla on omat sanat, vierahalla vierahan sanat.
Onneksi kieli elää, muuttuu ja kehittyy. Karjalan kieltä käytetään ahkerasti sosiaalisessa mediassa, ja nuoret kehittävät uusia ilmaisuja nykypäivän ilmiöille. Karjalaa voi kuulla muun muassa lastenlauluissa.
– Kieli nouzou gu se nossetah.
Näyttelyn rakensivat evakkojen päivänä maanantaina 20.4. Suolahden Karjala-seuran puheenjohtaja Päiviö Turtiainen, Aira Laine ja Tellervo Koivukangas, ja siihen voi tutustua tämän viikon ajan kirjaston aukioloaikoina.
Karjalan kieli on suomen läheisimpiä sukukieliä, ja sitä puhutaan Suomen ja Venäjän alueilla. Puhujamääristä ei ole tarkkaa tietoa, mutta uusimman arvion mukaan Suomessa karjalan kieltä puhuu hyvin noin 11 000 henkeä ja 5000 käyttää sitä päivittäin. Venäjällä arvioidaan olevan noin 20 000 karjalan kielen puhujaa. Karjalaiset itse ylläpitävät ja kehittävät sitä kieltä.
Karjalan kieli -vihkosen ja karjalan sanakirjan ovat kustantaneet Karjalan Sivistysseura ja Itä-Suomen yliopisto.
Mailla näillä vierahilla
myö omah tabah ruamma.
Muuda meil kui kallis kieli
ielleh sidä kannamma.
