Rapid Art Force puolustaa rohkeutta ja luovuutta – ja vei yleisön lähes hypnoosiin Suolahdessa, Keitele-Museon varikkohallissa.
Alkuvuodesta perustettu Rapid Art Force on puolustushenkinen muusikoiden ja esiintyvien taiteilijoiden yhteenliittymä, joka puolustaa rohkeaa luovuutta ja eri alojen, kuten musiikin, performanssi- ja näyttämötaiteen ja tanssin välistä yhteistyötä. Improvisaatio, kokeellisuus ja perinteiden rikkominen ovat keskiössä. Nimensä mukaisesti joukko pyrkii reagoimaan tilanteisiin nopeasti improvisoiden.
Äänekoskelle ryhmittymän houkutti erityisesti Suolahdessa sijaitseva Keitele-Museon miljöö, johon Timo Kinnunen kävi tutustumassa pari viikkoa sitten. Tutustumisvierailun aikana valmistui suunnitelmat konsertin käytännön sijoittumista museon kalustohalliin ja tänään tuli lihaa luiden päälle, kun saimme nähdä teoksen osana Ääniä Festivaalia, Äänekosken kulttuuritoimen tuottamana.
Keitele-Museon konsertissa esiintyivät harmonikkataiteilija Timo Kinnusen lisäksi klarinetisti ja Irlannin kuninkaallisen musiikkiakatemian opettaja Paul Roe, näyttelijä-laulaja Yuko Takeda Japanista, viulisti-säveltäjä Mia Zabelka Itävallasta, romanialais-irlantilainen sellisti ja Irlannin Yleisradioyhtiön yhtye Con Tempon primus motor Adrian Mantu, lyömäsoitintaiteillija Antti Ohenoja, italialais-romanialainen tanssija Anastasia Grigore sekä Jyväskylässä työskentelevä sirkustaiteilija akrobaatti Lotta Rautakorpi.
Eli: rautaisten ammattilaisten joukko rautatien päällä – täällä meillä, Suolahdessa. Wau ja kiitos!
Ennen esitystä jo istumapaikkansa löytänyt yleisö pyydettiin nousemaan lättähattuun ja niin siirryimme kuuliaisesti nostalgiseen junaan, ja kas, se olikin osa esitystä, sillä pian alkoi tapahtua!
Juna ei hievahtanutkaan mutta matkustajat saatiin hämmennyksiin erilaisin menoin: oli tanssia, oli performanssia, oli soittoa, kilkuttimia, kalkuttimia että kolkuttimia ja kohta tulikin jo konduktööri. Ja taas asetuttiin aloilleen, sinne mistä lähdettiin. Orkesterikin istahti soittimiensa ääreen.
Rapia puolituntinen meni kovalla ja kylmällä kiskolla istuessa kuin lennossa, sillä tavaravaunuun tehdyllä stagella tapahtui sen jokaisella eri rintamalla: päällä, alla, sivulla, edessä ja takana. Välillä oli hankaluuksia, kun ei tiennyt minne silmänsä asettaisi.
Rapid Art Force lunasti odotukset ja tätä kokemusta on mukava muistella syksyn pimeillä ja talven pakkasilla. Kyllä se vaan niin on, että kulttuurista saa voimaa!
Marjo Steffansson
(video kuvien alla)
