Työnhakija-asiakkaista on tällä hetkellä jo yli 70 prosenttia kuntakokeilun piirissä Jyväskylän seudun kuntakokeilukunnissa.
Kuntakokeilun kolmas vuosi sisälsi isoja muutoksia toimintaympäristössä: hyvinvointialueet aloittivat toimintansa ja työvoiman tarve väheni Keski-Suomessa. Haastavasta tilanteesta on selvitty kuitenkin hyvin ja esimerkiksi aktivointiastetta onnistuttiin nostamaan omavalmentajien tekemän erinomaisen ohjaustyön ansiosta.
Vuonna 2023 kuntakokeilun työnhakija-asiakasmäärä kasvoi 16 %, ja vuoden loppuun mennessä asiakkaita oli yli 15 000 Jyväskylän seudun kokeilukunnissa. Työttömiä työnhakijoita oli 9 900 samalla kuntakokeilualueella. Jyväskylän seudun kuntakokeilun asiakkaita ovat Jyväskylän, Laukaan, Muuramen sekä Äänekosken alueen nuoret ja vieraskieliset työnhakijat sekä ne työnhakijat, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kuntakokeilun asiakkaita ovat työttömien työnhakijoiden lisäksi lomautetut, työllistymistä edistävien palveluiden piirissä olevat henkilöt sekä esimerkiksi palkkatuen kautta työllistetyt henkilöt.
Samaan aikaan kun työnhakijoiden määrä kuntakokeilussa kasvoi, Keski-Suomessa vallitsee työvoiman ylitarjonta, sillä työnhakijoita on reilusti enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Tästä huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vain 12 %, mikä on alle yleisen asiakasmäärän kasvun.
Aktivointiaste kasvoi ja työnhakijat ovat tyytyväisiä palveluun
Aktivointiaste oli korkeimmillaan 35,6 % vuonna 2023 huhtikuussa ja koko vuoden tasolla se pysyi korkeammalla kuin verrokkiseuduilla Oulussa ja Kuopiossa. Aktivointiaste kuvaa koulutuksessa ja muissa palveluissa tällä hetkellä olevien työnhakija-asiakkaiden määrää. Aktivointiasteen prosenttiosuus lasketaan työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien työnhakijoiden summasta. Ulkomaalaistaustaisten aktivointiaste oli korkeimmillaan 62,3 %.
— Ensisijainen tehtävämme on auttaa asiakkaita työllistymään, mutta jos töitä ei ole sillä hetkellä, toiseksi paras asia, jota voimme tarjota, on ohjata palvelujen pariin. Näin asiakas voi kehittää omaa osaamista ja työnhakuvalmiuksia. Siksi korkeaa aktivointiastetta voi pitää perustellusti onnistumisena, sanoo Jyväskylän seudun työllisyyskokeilun johtaja Hanna Lähteelä.
Työnhakijoiden tyytyväisyys kuntakokeilun asiakaspalveluun on ollut korkealla läpi kuntakokeilun ajan ja sama suuntaus jatkui vuonna 2023. Asiakastyytyväisyyttä mitataan kuntakokeilussa asiakaskyselyllä. Esimerkiksi väittämän “Minulle tuli tunne, että minua kuunneltiin ja ymmärrettiin” NPS-arvo Jyväskylässä oli 86. Vastaavasti väite “Tiedän, mitä minun tulee tehdä seuraavaksi työnhakijana” sai NPS-arvon 81. NPS-indeksi kuvaa asiakkaan suositteluhalukkuutta kokemastaan palvelusta. Täysi suositteluhalukkuus NPS-lukuna on 100.
— Näen, että asiakkaiden tapaaminen kasvotusten ja heidän tilanteeseensa pysähtyminen on avainasemassa omavalmentajien työssä. Asiakas tuntee oman tilanteensa ja meidän tehtävämme on tukea työn löytämisessä. Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeää, sillä usein keskustelu auttaa jäsentämään omaa osaamista ja avartaa ajattelua löytää itselle sopivaa työtä tai koulutusta, summaa Lähteelä.
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen toi muutoksia arkeen
Kun hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa vuonna 2023, tämä vaikutti kuntakokeilun arkeen. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta uudelle organisaatiolle, minkä takia piti luoda uudet toimintamallit työllisyys- ja sote-palvelujen välille. Sujuvien asiakasprosessien luominen on vaatinut tiivistä yhteistyötä.
— Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on asiakkaiden työllisyyden edistämisen kannalta todella tärkeää. Joskus työnhakijan sosiaali- ja terveysasioihin on tarpeen paneutua ennen kuin työnhaun asiat tulevat ajankohtaiseksi, kertoo Lähteelä.
Tonteista työntekijöihin – työnantajien palvelujen kehittäminen vuoden 2024 painopisteenä
Vuoden 2025 alusta alkaen työnhakijan ja työnantajan palvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Uudistuksen tarkoitus on tukea kuntien omaa elinvoimatehtävää ja nopeuttaa työllistymistä.
— Meillä on edessä loistava mahdollisuus rakentaa yritys- ja elinkeinopalvelut vastaamaan työnantajien tarpeita. Käymme tällä hetkellä tiivistä vuoropuhelua yritysten kanssa siitä, minkälaisia palveluja he tarvitsevat ja miten ne tulisi järjestää. Haluamme olla lähellä yrityksiä ja olla luotettava kumppani, jonka kautta saa hyviä, liiketoimintaa edistäviä palveluja sekä työntekijöitä kasvun tarpeisiin, sanoo Lähteelä.
Elinvoimaisuuden vahvistaminen on kunnille tärkeää. Jyväskylän kaupungin elinvoimaa kasvatetaan tukemalla rekrytointikykyisten yritysten sijoittumista Keski-Suomeen. Työllisyyspalveluilla on mahdollisuus tukea yrityksiä kasvussa ja rekrytointitarpeissa.
Kunnissa valmistaudutaan vastaanottamaan valtion henkilöstö avosylin
Kun TE24-uudistus toteutuu täysimittaisesti vuoden vaihteessa, kunnat ottavat työvoimapalvelut osaksi kunnan palvelua. Samalla TE-toimistojen asiantuntijat siirtyvät työllisyyspalvelujen riveihin.
— Otamme ilolla vastaan TE-toimistosta meille tulevat osaajat. TE-palveluiden uudistuksen yhteydessä hyödynnämme molempien organisaatioiden parhaat käytänteet ja sulautamme eri toimintatavat yhteen. Kuntakokeilu on onnistunut hyvin jo tähän mennessä tehtävässään. Kun yhdistämme te-palveluiden osaamisen kunnan palveluihin, onnistumme palvelemaan työnhakijoita ja yrityksiä elinvoimaa tukevalla tavalla, päättää Lähteelä.
